
1990-luvulla ja 2000-luvun alussa koettiin erikoinen buumi omakotitalorakentamisessa. Lähes jokaiseen taloon haluttiin keskuspölynimuri.
Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Mikko Juva muistelee aikaa huvittuneena.
”Se oli aikamoinen villitys. Kaikilla piti olla sellainen.”
”Muistan, kuinka sähkö- ja LVI-suunnittelijat pitivät 2000-luvun alussa aivan itsestään selvänä, että talon piirustuksiin tulee keskuspölynimuri. Ei sitä edes kyseenalaistettu.”
Järjestelmiä asennettiin uusiin taloihin. Kun seinät olivat auki rakennusvaiheessa, putket saatiin paikoilleen muutamassa tunnissa.
”Tyypillisesti tämän teki imurin toimittaja. Keskuspölynimurit maksoivat jotain 6 000–10 000 markkaa.”
Valmiisiin taloihin imureita asennettiin vähemmän.
”Se oli aikamoinen villitys. Kaikilla piti olla sellainen.”
Juvalla on myös itsellään vuonna 2000 rakennetussa talossa keskuspölynimuri. Sitä ei ole kuitenkaan käytetty viiteentoista vuoteen.
”Pölysäiliön tyhjentäminen ja suodattimien vaihto oli vaivalloista. Suodatinta ei saanut kauppaan kävelemällä vaan se piti tilata jostain. Tavallinen pölynimuri osoittautui kätevämmäksi.”
Keskuspölynimureita markkinoitiin niiden puhtaudella. Imuri ei kierrätä huoneilmaa. Laite oli myös kätevämpi käyttää – imuria ja sähköjohtoa ei tarvinnut raahata ympäri taloa.
”Se kuulosti silloin ihan järkevältä, mutta myöhemmin käytäntö on osoittanut asian olevan toisin. Pitkän letkun raahaaminen ei ole kovin kätevää.”
Juvan mielestä kyseessä oli jonkinlainen muoti-ilmiö.
Laite haluttiin, koska kaikilla muillakin oli sellainen. Mukana oli myös uutuudenviehätystä.
”Se oli silloin vaan niin kova juttu. Ilmiö alkoi hiljalleen hiipua. Vähitellen yleistyi kokemus siitä, ettei kyse ollutkaan mistään maailmaa parantavasta keksinnöstä.”
Juva vertaa villitystä 1970- ja 1980-luvuilla yleistyneisiin ilmankostuttimiin. Nekin hävisivät vähin äänin kodeista vuosikymmenessä.
”Eipä keskuspölynimureita juurikaan enää uusiin taloihin asenneta. En ole ainakaan itse useampaan vuoteen törmännyt.”
Suomalaisen keskuspölynimurivalmistaja Allawayn toimitusjohtaja Kari Kakko kertoo yrityksen myyvän edelleen keskuspölynimureita ja niiden varaosia.
"Kyllä niitä edelleen valmistetaan ja myydään. On toki niin, että keskuspölynimureiden globaali trendi on laskeva. Suurin muutos markkinassa tapahtui jo yli 15 vuotta sitten finanssikriisin alettua", Kakko kertoo.
Kakko toimii myös keskuspölynimurivalmistaja Puzerin toimitusjohtajana. Yritykset ovat saman konsernin tytäryhtiöitä.
Suomessa oli keskuspölynimuribuumin alkaessa 1980-luvulla useita valmistajia. Osa niistä oli pieniä nyrkkipajoja. Henkiin näistä yrityksistä jäivät Puzer ja Allaway.
Kakko kertoo keskuspölynimuritrendin olleen globaali ilmiö eikä vain Suomeen rajautunut.
"Keskuspölynimuri on alun perin pohjoisamerikkalainen keksintö, ja siellä maailmanmarkkinat edelleen ovat."

Kakko arvioi keskuspölynimureiden kysynnän rajun heikentymisen huippuvuosista johtuvan monista syistä.
"Tietysti kuluttajatrendejä tulee ja menee, ja tämä selittää osaltaan kehitystä."
Kakon mukaan yksi syy on se, että talot ostetaan yhä useammin valmiina talopaketteina eikä niitä rakennuteta itse. Tällöin asukkaat eivät pääse varustamaan taloa keskuspölynimurilla.
”Varsi- ja robotti-imuri tuntuvat vaivattomilta, eikä puhdistuksen tehokkuus korostu riittävästi. Etenkin allergia- ja lemmikkieläinperheissä pitäisin todella tärkeänä, että siivouksen tehokkuus nousisi valintakriteerinä korkealle.”
Myös markkinointi oli aiemmin helpompaa. Rakennuslupatiedot ja henkilöiden yhteystiedot sai kunnasta pyytämällä. Nykyinen tietosuojalainsäädäntö kieltää tämän.
”Meidän kuluttajaimurit valmistetaan tällä hetkellä Suomessa.”
Allawayn ja Puzerin keskuspölynimurit ovat poikkeuksellista kodinelektroniikkaa: niiden kokoonpano tapahtuu edelleen Jyväskylässä Suomessa.
"Meidän kuluttajaimurimme valmistetaan Suomessa, ja teollisuusimurit tehdään tytäryhtiössä Ruotsissa. Sähkömoottorit, letkut ja suulakkeet tulevat muualta, mutta pyrimme suosimaan eurooppalaisia valmistajia."

Merkittävä osa imureista menee vientiin. Allawayn imureista noin puolet lähtee Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kakko liputtaa keskuspölynimureiden paremmuutta.
”Keskuspölynimuri on kaikkein tehokkain tapa siivota koti. Imuteho on perässä vedettäviin ja robotti-imureihin verrattuna vähintään kaksinkertainen.”
Hänen mukaansa muita etuja ovat pidempi käyttöikä, korjattavuus, hiljaisuus ja sekä huoneilman puhtaus.
"Imuroitava ilma johdetaan talosta ulos. Tavallinen pölynimuri puolestaan levittää hienoimman pölyn takaisin huoneilmaan, joten sitä kertyy eri puolille kotia."
Kakon käsityksen mukaan yli 200 000 yhtiön toimittamaa keskuspölyimurijärjestelmää on yhä käytössä.
Tulevaisuuden kasvunäkymät yhtiö näkee teollisuudessa ja ammattimaisessa siivoamisessa. Hän mainitsee myös maatalouden kohteet, kuten konehallit ja viljankuivaussiilot.
”Jatkossa panostamme yhä enemmän teollisuuden keskuspölynimureihin, mutta emme missään tapauksessa unohda kuluttajamarkkinoitakaan.”