

Helsingin yliopiston Papumies-tutkimuksessa selvitettiin, miten miesten terveys ja elintärkeiden ravintoaineiden tila elimistössä muuttuu, kun heidän ruokavalioonsa lisätään palkokasveja ja korvataan niillä osittain punainen sekä prosessoitu liha.
Tutkimuksessa 102 työikäistä miestä jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä söi kuuden viikon ajan punaista ja prosessoitua lihaa 760 grammaa viikossa, mikä on saman verran kuin suomalainen keskivertomies. Tämä kattoi neljänneksen proteiinin kokonaissaannista. Punainen liha tarkoitti naudan- ja sianlihaa, prosessoitu liha näistä lihalaaduista valmistettuja makkaroita ja leikkeleitä.
Toinen ryhmä söi runsaasti herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka kattoivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Mukaan valikoitui Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja. Lisäksi he söivät 200 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä tarkoittaa 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista.
Muilta osin osallistujat jatkoivat oman ruokavalionsa noudattamista. He eivät kuitenkaan syöneet tutkimuksessa jaettujen elintarvikkeiden lisäksi muuta punaista tai prosessoitua lihaa tai palkokasveja.

Runsaasti herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita syöneiden miesten paino laski keskimäärin kilon verran. Pelkästään lihaa syöneiden paino laski vain 300 grammaa.
Tulosten perusteella palkokasvien lisääminen ja punaisen ja prosessoidun lihan vähentäminen laskee kokonais- ja LDL-kolesterolia, pienentää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä ja voi edistää painonhallintaa.
Painon putoaminen yllätti tutkijat.
”Koetilanteessa osallistujat usein seuraavat tarkemmin syömistään, mikä voi myötävaikuttaa painon putoamiseen. Tässä tutkimuksessa papuryhmän paino laski kuitenkin merkittävästi enemmän kuin lihaa syöneiden paino, vaikka kyseessä oli kohtuullisen lyhytaikainen tutkimus”, kertoo tiedotteessa molekulaarisen ravitsemustieteen professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Punaisen lihan vähentäminen laski B12-vitamiinin saantia papuryhmässä. Elimistöön imeytyneen B12-vitamiinin määrä oli kuitenkin edelleen turvallisella tasolla tutkimuksen päättyessä. Raudan saanti ruoasta oli puolestaan papuryhmässä suurempaa, kun taas jodin saannissa ei havaittu ryhmien kesken eroa.
”Lyhyellä aikavälillä kriittisten ravintoaineiden tilanne ei vaarantunut papuryhmässä. Tähän vaikutti se, että mistään ruoka-aineesta ei luovuttu kokonaan vaan pysyttiin edelleen sekaruokavaliossa.”
Papututkimus on osa monitieteellistä Leg4Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanketta.