Kuvakaappaus uumajalaisen Rose-Marie Gröndahlin julkaisemalta somevideolta. Kuva: Kuvakaappaus videolta
Mitä kaikkea lehmän kanssa voi harrastaa? Eläinlääkäri: ”Vuorovaikutus tekee hyvää sekä naudalle että ihmiselle”
Vasikoita voi paijata ja hiehoja harjata, mutta saako naudalla ratsastaa?Tilaajalle
Elimäkeläinen Helmi Hannula, 15, valmisteli 9 kuukauden ikäistä Apulonkeroa junior handler -kilpailuihin viime kesäkuun Farmari-messuille. Kuva: Taneli LaineVaikka kesällä maaseudulla ajellessa voi näyttää siltä, että hevosia on Suomessa nykyään enemmän kuin lehmiä, asia ei suinkaan ole niin.
Luonnonvarakeskuksen uusimpien ennakkotilastojen mukaan nautoja on noin 750 000. Mukana luvussa ovat lypsylehmät, emolehmät, hiehot, sonnit ja vasikat.
Karjatiloja on enää reilut kuusituhatta.
Maatiloja, joissa kasvatetaan nautoja, on maassamme enää reilut 6 400.
Hevosia Suomessa on vajaat 70 000, mutta koska niitä on 16 000 tilalla, hevosia näkee laitumilla siellä täällä.
Naudat lasketaan tuotantoeläimiin ja hevoset ovat lähinnä harrastuseläimiä, mutta joskus raja-aitoja saatetaan rikkoa. Myös nautojen kanssa voi harrastaa.
Ruotsalainen Rose-Marie Gröndahl on kerännyt tuhansia tykkäyksiä Facebookin nautaratsastusvideoillaan.
Kommentit ovat voittopuolisesti ihastelevia, ja eksoottista harrastusta esitteleviä videoita myös jaetaan paljon.
Lehmäratsastusta on harrastettu toisinaan myös Suomessa. Samoin kuin hevosharrastuksessa innokkaimpia tuntuvat olevan nuoret tytöt.
MTK:sta syksyllä 2023 eläkkeelle jäänyt asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala on kotoisin hausjärveläiseltä maitotilalta. Kokeilitko sinä lapsena ratsastaa lehmällä?
”En kokeillut, enemmän me pysyttiin siellä alaosastossa”, Suojala naurahtaa.
Nauta on niin iso eläin, että Suojala ei näe eläinsuojelullista ongelmaa siinä, jos 50-kiloinen teinityttö kapuaa sen selkään.
”Jos hyvin pienelle suomenkarjan lehmälle laitettaisiin 150 kiloa selkään, sitten se ehkä alkaisi tuntua. Muuten en näe tässä ongelmaa.”
Leena Suojala ei enää tee eläinlääkärin töitä. ”Jos on hätätilanne, sitten voin mennä avuksi kääntämään syntyvän vasikan jalan.” Kuva: Jarno MelaLeena Suojala muistuttaa, että naudat ovat on sosiaalisia laumaeläimiä ja muutenkin koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa, varsinkin lypsylehmät.
”Niille ei varmaan ole mikään ongelma oppia ratsuna olemista. Lehmät oppivat nopeasti monia asioita, esimerkiksi sen mistä rehu tulee. Jos menen lypsettäväksi robottiin, tiedän, että sieltä tulee herkkulasti, mutta jos menen liian usein, ei tulekaan mitään.”
”Voisi kuvitella, että kaikki vuorovaikutus olisi hyväksi sekä naudoille että ihmisille.”
Suojala arvelee nautaratsastuksen kuitenkin pysyvän ”marginaaliosastolla”, eikä hän ennusta sille laajempaa suosiota.
Loimaalainen Maiju Pajula jerseylehmänsä kanssa vuoden 2019 Okra-näyttelyssä. Kuva: Kari SalonenMaatalousnäyttelyissä on lajeja, joissa ihmiset ja naudat esiintyvät yhdessä.
Junior handler -kisassa arvostellaan eläimen ja esittäjän yhteistyötä. Siihen voivat osallistua 6–18-vuotiaat, ja esiteltävänä on vasikka tai hieho.
Yli 18-vuotiaiden vastaava kisa on nimeltään showmanship, ja esiteltävänä on lehmä.
Young breeders -kisa on tarkoitettu 16–23-vuotiaille, ja siihen kuuluvat eläimen karvan leikkuu kisakuntoon, tietokilpailu ja talutus.
”Jos harjailet eläimiä, olet niiden kanssa ja peset niitä, luulisi että se on hyvä niillekin.”
Ulkonäköpainotteiset kilpailut hiuskiinteineen muistuttavat Leena Suojalan mielestä hieman koiranäyttelyitä, mutta eipä tämäkään harrastus ole karjalle haitaksi.
”Jos harjailet eläimiä, olet niiden kanssa ja peset niitä, luulisi että se on hyvä niillekin.”
Leena Suojala asuu Hämeenlinnan Lammilla Lieson kylässä. Hän kertoo, että kylässä ei ole enää yhtään maitotilaa; viimeinen lypsykarja lähti alkuvuodesta.
Kun Suojala muutti paikkakunnalle 1990-luvun alussa, karjatiloja oli reilut 10.
”Siinä tiivistyy Suomen karjatalouden murros, eikä täällä kylillä ole kohta kuin meitä eläkeläisiä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
