
Sähkömarkkinalain päivitys voi tuoda sähkönkuluttajien siirtomaksuun uuden rivin perusmaksun, siirtomaksun ja verojen rinnalle.
”Emme tiedä, paljonko tehomaksut voivat olla tai kuinka yleinen siitä tulee. Kukin yhtiö tekee oman päätöksensä tehomaksun käytöstä”, Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa kommentoi.
Verkkoyhtiöt painottavat eri tavoin kiinteitä perusmaksuja ja kulutukseen perustuvaa maksua. Sähkön siirto on luonnollinen monopoli, ja siirto tulee ostaa verkkoyhtiöltä, jonka alueella kulutuspaikka sijaitsee. Siirtoyhtiön tulovirran kokonaisuutta ja sallittua enimmäistuottoa säätelee Energiavirasto.
Hallitus on jo antanut esityksen erityisestä tehomaksusta. Eduskunnassa lain käsittely alkaa aikaisintaan helmikuussa.
Laiksi tehomaksu- tai -tariffi etenee todennäköisesti kevätkauden aikana.
Kallistuuko sähkönsiirto jälleen? Keitä kuluttajia tehomaksu tullessaan koskettaa? Korvaako mahdollisesti tehomaksu osan jostain toisesta tariffista?
Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa on seurannut tehomaksu-keskustelua tiiviisti.
Osa yhtiöistä on jo ottanut käyttöön tehomaksun laskun yhdeksi komponentiksi. Teollisuudella ja vaikkapa isoilla maatiloilla suuresta tehosta laskutetaan jo nyt. Nykyinen laki ei sitä estä.
”Isoilla maatiloilla, kuten broilertiloilla, pääsulakkeet ovat jo tehotariffissa. Samoin isoilla kotieläintiloilla on tehomaksut käytössä.”
Viljatiloilla viljakuivureissa sulakekoot voivat olla esimerkiksi 3 kertaa 63 ampeeria tai ylikin.
Viljakuivuri on sähkösyöppö, jonka huipputehot ovat käytössä elo-syyskuussa.
Sähkömarkkinalain uudistuksella säädetään yhteiset perusteet. Niistä Energiavirasto antaa myöhemmin tarkemmat ohjeet.
”Kun laki ensin on voimassa, Energiavirasto määrittää, lasketaanko tehomaksu esimerkiksi kuukauden tai kolmen kuukauden keskimääräisen sähkön kulutuksen mukaan. Tavoitteena on yhtenäistää tariffirakenteita”, Salomaa arvioi.
Tehomaksun yleisenä tavoitteena tavoitteena Suomessa on kannustaa sähkön käyttäjiä tasaamaan sähkönkulutustaan siten, ettei aiheutettaisi suuria kulutuspiikkejä.
Verkkoyhtiölle varautuminen ja verkon mitoittaminen kulutushuippujen mukaan ja varalle maksaa ja edellyttää investointeja: vahvempaa verkkoa, uusia muuntajia ja sähköasemia. Viime kädessä kaikki kustannukset maksaa sähkön kuluttaja.
Tehomaksu perustuu verkon kustannusten tasaiseen jakoon kulutuksen perustuen.