Sähkölinjan siirto tien viereen vie metsänomistajalta puun varastointipaikat – Vesa Haapaniemelle on tulossa yli 2 000 motin hakkuut tänä vuonna
Puuta ei voi varastoida sähkölinjan alle. PKS Sähkönsiirto maksaa mahdollisesta varastointihaitasta maanomistajille korvauksia myös takautuvasti.Tilaajalle
Puuta on hakattu Heinolan Imjärventien laidasta sähkölinjan rakentamista varten. Puupinojen sijoittaminen tien varteen ei tulevaisuudessa ole mahdollista. Kuva: Vesa HaapaniemiMaa- ja metsätalousyrittäjä Vesa Haapaniemi ei sulata verkkoyhtiön aikeita siirtää metsässä kulkevaa sähkölinjaa tien viereen.
Uusi sähkölinja veisi Heinolassa sijaitsevan Imjärventien puun varastointipaikat, sillä linjan alle puuta ei voi varastoida.
Haapaniemelle on myönnetty kemera-tuet 40 hehtaarille nuoren metsän kunnostukseen. Tuen ehtona on, että hakkuiden tulee valmistua tänä vuonna.
”Minulle tulee tänä vuonna yli 2 000 motin hakkuut. Energiapuupinot pitää saada jonnekin ja mielellään paikkaan, jossa saan niistä parhaan mahdollisen hinnan.”
”Varastopaikan tarve on heti, tässä ja nyt.”
”Kilpailutan hakkuita kaiken aikaa ja osaa teen itse.”
”Minulle tulee tänä vuonna yli 2 000 motin hakkuut.” Vesa Haapaniemi
Puupinot voi nyt Haapaniemen mukaan laittaa minne vain valtion kelirikkokelpoisen maantien varteen.
Puusta saa paremman hinnan, kun metsäkuljetusmatka on lyhyt ja varastopaikka on kelirikkokelpoisella tiellä.
Verkkoyhtiö lupasi rakentaa Haapaniemelle korvaavan varastointipaikan, mutta sen koko ja toteutusaika jäivät ilmaan. Yhtiö rakentaisi sen vasta sähkölinjaa tehdessään.
”Minun näkövinkkelistäni se on aivan liian myöhään.”
Haapaniemi vaati 3 000 euron korvausta uuden varastointipaikan rakentamisesta. ”Yhtiö tarjosi 1800 euroa korvaavan varastopaikan teosta, mikä ei ikinä riitä.”
”Kyllä sillä korvaussummalla varastointipaikan saa”, sanoo metsätalousinsinööri, maankäyttöasiantuntija Arto Tuovinen Järvi-Suomen Energia Oy:sta työkokemuksiinsa perustuen.
Verkkoyhtiön lähtökohtana on Tuovisen mukaan täysi korvaus haitoista.
”Pelisääntöjen ja periaatteiden on oltava tasapuoliset kaikille maanomistajille. Ei voi lähteä siitä, että ne olisivat tapauskohtaisia samankaltaisissa tilanteissa.”
Osapuolet eivät päässeet sopimukseen korvauksen suuruudesta, joten hanke odottaa nyt hallinto-oikeuden ratkaisua.
Järvi-Suomen Energia haluaa Tuovisen mukaan kehittää toimintamallia metsänhoitoyhdistyksen kanssa varastointihaitan arviointiin.
”Maanomistajalle tulisi luottamus, että haitat ja vahingot on korvattu täysimääräisesti.”
”Pelisääntöjen ja periaatteiden on oltava tasapuoliset kaikille maanomistajille.” Arto Tuovinen
Haapaniemen toiveena on maakaapelin vetäminen Imjärventielle. Verkkoyhtiön mukaan se olisi liian kallista.
Imjärventien maanomistajista suurin osa on antanut verkkoyhtiölle luvan uuden 20 kilovoltin keskijännitelinjan rakentamiseen.
Osa on Haapaniemen mukaan herännyt jälkikäteen miettimään, että olisikin tarvinnut korvaavia varastopaikkoja puulle.
”He ovat jo menneet allekirjoittamaan vakiomuotoisen sopimuksen, jossa on korvaukset linjan alle jäävästä puustosta ja maapohjasta. Korvaavien varastopaikkojen tekemisestä ei ole minkäänlaista korvausta.”
”Jos varastointihaitta tulee meidän johdostamme, olemme siitä korvausvelvollisia.” Jukka Ahonen
Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa toimiva PKS Sähkönsiirto maksaa mahdollisesta varastointihaitasta maanomistajille korvauksia myös takautuvasti, kertoo verkkopäällikkö Jukka Ahonen.
”Jos varastointihaitta tulee meidän johdostamme, olemme siitä korvausvelvollisia.”
Maksaako Järvi-Suomen Energia korvauksia varastointihaitasta takautuvasti? ”Ei ole näitä takautuvia korvauksia minulla tiedossa. Jos niitä tulisi esille, ne täytyisi käsitellä tapauskohtaisesti”, kertoo Tuovinen.
Mielestäni sähköyhtiön on korvattava metsänomistajalle ilmajohdon rakentamisesta koituva varastointihaitta myös jälkikäteen vaikka sitä ei ole sopimuksessa erikseen mainittukaan, kertoo MTK:n asiantuntija Juho Ikonen.
Energiateollisuuden asiantuntija Harri Hillamon mukaan asia pitää käsitellä tapauskohtaisesti. ”Tarkkoja aikarajoja ei voi antaa.”
Kun sähkölinjan rakentamista suunnitellaan, on Ikosen mukaan maanomistajan sekä sähköyhtiön vastuulla, että puun varastointipaikat tulevat huomioitua.
Samaa mieltä on Hillamo. Maanomistajan tulee pitää huolta omaisuudesta ja sähköyhtiön käyttää hyvää pelisilmää toisen mailla toimiessaan.
”Vastuullinen toiminta ja maanomistajan huomioiminen on älyttömän tärkeää. Prosessissa on vikaa, jos maalla ei tule käytyä läpi puun varastointia.”
Ikonen rohkaisee tutustumaan sopimuksiin huolella ja keskustelemaan niistä naapureiden kanssa. Tarvittaessa kannattaa hakea asiantuntija-apua.
MTK, SLC ja Energiateollisuus ry ovat laatineet yhdessä johtoaluesopimuspohjan, jota suosittelevat käytettäväksi. Siihen on kirjattu, että johdonomistajan on kustannettava tai rakennettava uusi puutavaran varastopaikka tai korvattava aiheutuva haitta, jos olemassa olevaa varastopaikkaa ei voida hyödyntää verkon sijainnin vuoksi.
”Prosessissa on vikaa, jos maalla ei tule käytyä läpi puun varastointia.” Heikki Hillamo
Miksi sähköjohdot on vedetty metsien poikki?
Maaseutu sähköistettiin sotien jälkeen. Silloin Suomessa oli pulaa kaikesta: niin sähköjohdoista, pylväistä kuin rahastakin. Johdot vedettiin siksi maaseudulla suorinta reittiä, kertoo Ahonen.
”Silloin oli kunnia-asia, että kylälle saatiin sähköt omien metsätilojen kautta. Sitä juhlittiin edistyksenä.”
Vanhoja johtoja uusitaan nyt monin paikoin. Yksi ponnin on vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki, joka suitsi sähkökatkojen enimmäiskestoa.
Järvi-Suomen Energia kaivaa kaksi kolmasosaa metsistä siirretystä 20 kilovoltin verkosta maan alle, yksi kolmasosa rakennetaan ilmajohdoiksi tien varteen. PKS Sähkönsiirto kaivaa maan alle 80 prosenttia ja rakentaa ilmajohdoiksi 20 prosenttia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
