
Kaksi maanomistajaa ei tehnyt sopimusta Imjärventien sähkölinjan rakentamisesta Järvi-Suomen Energian kanssa, joten yhtiö vei asian Heinolan lupa- ja valvontalautakuntaan.
Lupalautakunta antoi viime vuoden lokakuussa verkkoyhtiölle luvan sijoittaa linja maa- ja metsätalousyrittäjä Vesa Haapaniemen maille.
Haapaniemi on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen päätöksestä.
Verkkoyhtiö on Haapaniemen mukaan antanut Heinolan kaupungin lupalautakunnalle virheellistä tietoa väittäessään, että ely-keskuksen myöntämä sijoituslupa sisältää luvan ilmalinjaan.
Pirkanmaan ely-keskus myönsi verkkoyhtiölle sähkölinjan sijoitusluvan Imjärventielle heinäkuussa 2022. Sijoituslupa koskee tiealueelle sijoitettavaa sähkölinjan johtoaluetta.
Verkkoyhtiö ei Järvi-Suomen Energia Oy:n maankäyttöasiantuntija Arto Tuovisen mukaan ole tehnyt lupalautakunnassa virhettä.
Tuovisen mukaan ely-keskus lausuu maanomistajan alueelle tulevista sähkölinjoista, mutta lupaa johtojen ja laitteiden sijoittamiseen maanomistajan alueelle ely-keskus ei anna.
Tiealue tarkoittaa fyysisen tien vieressä sijaitsevaa, Väyläviraston hallinnoimaa vyöhykettä, joka ulottuu yleensä 1–2 metrin päähän ojan ulkoluiskasta.
Heinolan tapauksessa sähkölinjan pylväät tulisivat 1–2 metrin päähän tiealueesta eli yksityiselle maalle.
Sähkölinjan molemmin puolin on johtoalue. Kymmenen metrin levyinen johtoalue ulottuu valtion omistuksessa olevalle tiealueelle.
Haapaniemi laatii parhaillaan oikeuskanslerille kantelua sijoitusluvan myöntämisen prosessista. ”Minulla on vahva epäilys, että se ei mennyt oikein.”
Sähköyhtiö lähestyi maantien varren maanomistajia postitse ja pyysi heitä allekirjoittamaan sopimuksen sähkölinjan rakentamisesta tien viereen.
Ennen sopimusten postitusta asiakkaaseen ollaan yhteydessä maastosuunnittelijan toimesta, sijoittamisesta neuvotellaan ja tarvittaessa sijoituspaikkaa katselmoidaan maastossa paikan päällä, kertoo Tuovinen.
”Minuun ei oltu yhteyksissä”, kertoo Haapaniemi.
”Ovatko alan käytännöt pielessä?” Vesa Haapaniemi
Haapaniemen mukaan maanomistajat eivät olleet allekirjoittaneet sopimusta siinä vaiheessa, kun sähköyhtiö jätti sijoituslupahakemuksen ely-keskukselle.
Haapaniemestä asianosaisille eli tien varren maanomistajille olisi pitänyt järjestää mahdollisuus kuulemiselle, koska he eivät olleet tehneet sopimuksia.
Hän viittaa hallintolakiin, jonka mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ennen asian ratkaisemista. Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta vain, jos kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta.
”Ovatko alan käytännöt pielessä?”, kysyy Haapaniemi.
”Annoimme aluksi väärää tietoa.” Aleksi Haapavaara
Sijoitusluvat on keskitetty valtakunnallisesti Pirkanmaan ely-keskukseen.
Haapaniemi sai ely-keskuksesta tiedon, että sähköyhtiön pitää olla yhteydessä kaikkiin maanomistajiin ja sopia ilmajohtojen sijoittamisesta ja muista toimenpiteistä.
”Tämän edellä kuvatun yhteydenpidon ja sopimisen tulee tapahtua jo ilmajohtoreitin suunnitteluvaiheessa, eli ennen kuin lupahakemus toimitetaan ely-keskukselle”, ely-keskus kertoi sähköpostitse.
”Annoimme aluksi väärää tietoa”, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen lupapäällikkö Aleksi Haapavaara.
Sijoitusluvan voi Haapavaaran mukaan myöntää ennen kuin sähköyhtiö on tehnyt maanomistajien kanssa on tehty sopimukset, koska sijoituslupa ei yksistään vielä anna lupaa rakentamiseen, vaan sen lisäksi tarvitaan maanomistajien kanssa tehtävät sopimukset.
Käsittelyjärjestys ei Tuovisen mukaan voisi olla muu. ”Jos maanomistajat antaisivat ensin luvan sähkölinjalle ja sitten vasta kysyttäisiin elyltä, ely voisi sanoa että ei käy.”
”Kyllä se on mennyt ihan oikeassa järjestyksessä.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
