Yleisen edun vaatimus ei täyty yksityisten energiahankkeiden sähkönsiirrossa

Suomen Tuulivoimayhdistyksen Matias Ollila kirjoitti (MT 8.3.), että tuulivoima-ala kannattaa lunastuskorvausten nostoa, kunhan alaa kohdellaan kuten muitakin lunastusmenettelyä käyttäviä tahoja.

Yksityisten yhtiöiden tekemät lunastukset ovat lisääntyneet kasvavan tuulivoimarakentamisen vuoksi. Lunastusmenettelyä ei ole kuitenkaan tarkoitettu ensisijaisesti yksityistä elinkeinotoimintaa palvelevaan maanhankintaan. Vaikka sähköntuotannon voidaankin ajatella palvelevan koko yhteiskuntaa, tuulivoimahankkeissa kyse on yksityisestä voittoa tavoittelevasta toiminnasta, joka on yhä enemmän ulkomaisten toimijoiden käsissä ja osa eurooppalaista sähkömarkkinaa.

Tuotetun sähkön siirto valtakunnanverkkoon on olennainen osa tätä bisneskokonaisuutta.

Lunastuslain 4 §:n mukaan lunastaa saadaan vain, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla tai jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.

Vapaaehtoinen sopiminen olisi siis täysin mahdollista, eikä yleinen etu vaadi liityntälinjojen alle jäävien maiden saamista käyttöön käypää korvausta halvemmalla.

Lunastuslain mukaan lunastusta hakevan yksityisen yhteisön tulee osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta. Tämä vaatimus jää tuulivoimayhtiöitä koskevissa lunastuslupapäätöksissä toteutumatta. Päätös- ja oikeuskäytännössä omaksutun tulkinnan mukaan sähkölinjan rakentamisen katsotaan aina täyttävän yleisen tarpeen vaatimuksen hakijasta ja käyttötarkoituksesta riippumatta.

Tuulivoimahankkeiden sijoittaminen metsiin kauas sähkön käyttäjistä ja kantaverkosta on pohjoismainen erikoisuus. Ajan myötä maahamme muodostuu kymmenien tuhansien kilometrien liityntälinjaverkosto. Samaan aikaan ollaan kuitenkin huolissaan metsäkadosta ja hiilinielujen vähenemisestä. Maakaapelointi vähentäisi liityntälinjojen vaatimaa tilaa oleellisesti, mutta sitä ei käytetä, koska maanhankinta lunastamalla on helppoa ja halpaa. Käyvän korvauksen maksaminen linjojen alle jäävästä maasta kannustaisi tuulivoimayhtiöitä yhteisten liityntälinjojen rakentamiseen.

Yleisen tarpeen täyttyminen yksityisten energiahankkeiden sähkönsiirtoon liittyvissä lunastusmenettelyissä tulisi ottaa tiukkaan tarkasteluun vireillä olevassa lunastuslain uudistuksessa.

Ismo Anttalainen

agrologi, varapuheenjohtaja

Riitta Lindgren

KTM, luvitusasiantuntija

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry