Kahvimaito voitti kaurajuoman – sukulaisten kahvikupit paljastivat yllätyksen

Kahvimaitoa kului enemmän kuin kahviin tarkoitettua kaurajuomaa.

Tällaisen havainnon tein, kun järjestin kesäkuussa valmistujaisjuhlani noin 20 sukulaiselle. Siitä nousi hymy huulille.

Hetki sai minut jälleen pohtimaan, että jokainen meistä elää omassa kuplassaan. Olen viime vuodet viettänyt paljon aikaa piireissä, joissa erilaiset kasvipohjaiset juomat ovat olleet ehdottomia suosikkeja. Välillä käsitykseni siitä, kuinka suosittuja ne todellisuudessa ovatkaan, on vinoutunut.

Sukulaiseni eivät vastaa näitä piirejä, eikä tarvitsekaan. Väitän heidän kuvastavan paljon tasapuolisemmin suomalaisten kahvinjuontitottumuksia (ja ruokatottumuksia) kuin tavanomaiset piirini. Hyvä näin, sillä haluan ympärilleni eri tavoin ajattelevia ja toimivia ihmisiä.

Olen nimittäin viime vuosina ottanut tavoitteekseni kohtaamiset ja ajanvieton erilaisten ihmisten kanssa, sillä en usko liiallisen kuplautumisen johtavan juuri mihinkään hyvään.

Todellisuudessa suomalaisten mahdollinen kiihtyvä poteroituminen on tällä hetkellä yksi top 5 -peloistani, vaikka se voikin kuulostaa hieman erikoiselta. Yhteiskuntarauha huolestuttaa, sillä ihmisten muisti on lyhyt, eikä sisällissodastakaan ole lopulta kovin kauan.

Sosiaalinen media ja sieltä valuneet käytänteet ovat osittain luoneet myös perinteisestä mediasta vastakkainasettelua lietsovan areenan, vaikka uskon journalismin voiman olevan ymmärryksen lisäämisessä ilman jatkuvia vuolaita tunnekuohuja.

Olen välillä tulkinnut, että keskusteluissa lehmänmaito ja kauramaito (tai -juoma) asetetaan jotenkin vastakkain. Siinä ei voisi mennä pahemmin metsään, sillä keskustelu pelaa vain populistien ja kulttuurisotien lietsojien pussiin. Molemmille juomille on kyllä tilaa.

Että tällaisia ajatuksia kahvimaidosta.