• MT 100 vuotta sitten: Viljelijän verotuksessa keinot ovat monet ja summat suuret

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 4.4.1925 myös metsäneläinten nahkojen hinnanlaskusta. Oravannahan hinta oli laskenut jopa 9 markalla.
    Maanviljelijöiden verotuksesta kirjoitettiin Maaseudun Tulevaisuudessa 4.4.1925.
    Maanviljelijöiden verotuksesta kirjoitettiin Maaseudun Tulevaisuudessa 4.4.1925. Kuva: Kansallisarkisto
    Koti|Historia ja perinne
    6.4.202508:00
    Tuovi Mäkipere

    Isännän palkan arvioiminen verotuksessa.

    Erältä huomautuksia Hämeen läänin maaherran kirjelmän johdosta.

    Edellisessä kirjoituksessa tulimme siihen lopputulokseen, että Hämeen läänin maanviljelijät tulevat paljon raskaammin verotetuiksi kuin saman ammatin harjoittajat naapurilääneissä. […]

    Kun meillä ovat nämä tosiasiat silmäimme edessä, niin tämä panee ajattelemaan, onko verottamisella enää mitään rajaa. Onko niin, että lain nimenomaiset säännökset eivät merkitse silloin mitän, kun on kysymys maanviljelijäin verotuksesta? […]

    Tässä yhteydessä lienee paikallaan huomauttaa vielä siitäkin, että kun valtion veroituksessa pyritään isännän palkka arvioimaan mahdollisimman korkeaksi – veroperusteiden ollessa liian korkeat niin myöskin kunnalliset veroituslautakunnat epäilemättä alkavat käyttää samaa asteikkoa.

    Yleensä on kunnallisissa veroituslautakunnissa kuitenkin ollut verraten paljon tervettä järkeä, niin että pahimmat epäkohdat on koetettu tasoittaa, mutta ei ole ollenkaan sanottu, kuinka kauan kunnallisissa veroituslautakunnissa tyydytään määräämään isännän palkka entisten arvioiden mukaan. […]

    On niin, että maanviljelijää veroitetaan siitä, mitä hänen liikkeensä siis talonsa tuottaa, mikä on juuri liikkeenharjoittajan ansiota. Lisäksi häntä kuitenkin veroitetaan vielä siitä, mitä hän on liikkeensä hyväksi tehnyt, joten maanviljelijä sittenkin maksaa veron kuusinkertaisena, voipa käydä vielä niin, että hänen liikkeensä tulo arvioidaan paljon korkeammaksi.

    Lisää aiheesta
    • Veroilmoituksen tarkistuksineen voi tehdä sähköisesti Verohallinnon Omaverossa.

      Yhteiskunta | Veroilmoitus tulee tänä keväänä tarkastaa jo huhtikuussa, Verohallinto haluaisi päästä postituksista

    Helpompaa työtä ja suurempaa satoa luvattiiin traktorimainoksessa.
    Helpompaa työtä ja suurempaa satoa luvattiiin traktorimainoksessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Metsäeläinten nahkojen

    hinnoissa laskusuunta vallalla. Metsäeläinten nahkojen hinnat ovat pohjoisessa viime viikon aikana tuntuvasti laskeneet. Niinpä oravannahoista, joiden hintana on ollut 20–22 ja jopa 25:kin mk. kappaleelta, maksetaan nyt 16–17 mk. Ketunnahkoista on nyt hintana 650–700 mk. entisen 800 mk:an sijasta. Prima kärpännahkoista maksetaan nyt 70 mk., ennen on niistä maksettu 110 mk. Jäniksennahkojen hintana on nyt 10 mk. sen sijaan kun niistä viimeksi on maksettu 15–16 mk. Laskusuunta joka vastaavasta laskusuunnasta ulkomaiden markkinoilla.

    Espoon Turvepehku Oy mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa antavansa selostuksia ilmaiseksi ja kuluitta.
    Espoon Turvepehku Oy mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa antavansa selostuksia ilmaiseksi ja kuluitta. Kuva: Kansallisarkisto

    Huomattava lentosaavutus.

    Keskiviikkona starttasi armeijan kotimainen IVL-lentokone, tähystäjänhän majuri Mårtensson ja ohjaajana res.-vänr. Puhkinen, Utista ja lensi välillä kertaakaan laskeutumatta 5,5 tunnissa Rovaniemelle. Sieltä heidän piti torstaina jatkaa 5,5 tunnissa matkaansa Ivaloon sekä edelleen Petsamoon.

    Lisää aiheesta
    • Hevosen hyvään kohteluun kannustivat sekä kiintymys että eläimen työpanoksen merkitys. Hevosen työkyvyttömyys olisi merkinnyt ihmisille helposti nälkää ja puutetta.

      Historia ja perinne | Puutavaraa kiskoi Suomen metsissä 1940-luvun lopulla yli sata tuhatta hevosta – hevonen oli jätkälle korvaamaton työkaveri

      Tilaajalle
    • Kannan vaihteluun ovat vaikuttaneet paljon kanta-arviot, joiden tekeminen on haastavaa, sillä hirven lisääntymisvauhti on nopea.

      Erä | Tiesitkö, että tasan sata vuotta sitten hirviä oli Suomessa jäljellä vain muutama yksilö

      Tilaajalle
    • Pienenä kyyhky ei ole kauneudella pilattu.

      Viestikyyhky palaa kotiin satojenkin kilometrien päästä – Pentti Impiö seuraa harrastuksessa Charles Darwinin jalanjälkiä

    Artikkelin aiheet
    viljelijän verotus
    historia
    Maaseudun Tulevaisuus
    metsäeläinten nahat
    lentosaavutus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 4

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää