
Suomen korkein piste Haltilla Enontekiöllä kohoaa 1 324 metrin korkeuteen merenpinnasta, joten vuoristoisempiin maihin verrattuna Suomessa ei päästä kehuskelemaan kovin korkeilla huipuilla.
Jos Suomessa haluaa kuitenkin kavuta maailmanennätyskorkeuksiin, maailman korkein pitkittäisharju meillä sentään on. Moni on käynyt siellä munkkikahveilla paikassa, jossa on kuvattu Kummelin legendaarinen Tonnin seteli -sketsi.
Tampereen Pyynikinharju kohoaa 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja yli 80 metriin eteläpuolellaan sijaitseva Pyhäjärven pinnasta. Vielä hieman korkeammalle pääsee kapuamalla näkötorniin.
Ennätysharjun munkkikahvilassa on kuvattu Tonnin seteli -sketsi.
Pyynikinharju kuuluu osana harjulaaksoon, joka alkaa Lahden tienoilta Salpausselältä ja jatkuu Satakuntaan Kankaanpäähän asti.
Pyynikinharju, kuten muutkin pitkittäisharjut ja itse asiassa lähes kaikki muukin Suomen maisemiin liittyvä, on jääkauden muovailemaa. Veiksel-jääkauden aikaan nykyisen Suomen aluetta peitti jopa kolmen kilometrin paksuinen mannerjäätikkö. Jääkausi päättyi vasta 10 000 vuotta sitten, mikä on geologisella mittapuulla vain pikku tuokio.
Sulamisvaiheessaan jäätikkö ja sen sulamisvedet kuljettivat kaikenlaista ainesta ympäriinsä. Suomen alueen harjut muodostuivat jäätikön pohjalla virranneiden sulamisvesitunnelien ansiosta. Sulamisvedet pesivät ja linkosivat kuljettamansa aineksen sen verran tehokkaasti, että yhä edelleen niistä kaivellaan soraa ja hiekkaa.
Tampereen perustamisen aikaan vuonna 1779 Pyynikinharjulla laidunsi karja ja ihmiset hakivat sieltä poltto- ja rakennuspuuta. Metsän käyttöä alettiin kuitenkin rajoittaa jo vuonna 1803, ja jo parissakymmenessä vuodessa männikkö alkoi peittää Pyhäjärvelle ja Näsijärvelle avautuvia maisemia. Männyt hallitsevat Pyynikinharjun maisemaa edelleen.
Lähteet: tampere.fi, Apu 17.11.2023