

Opiskelijoita tulee ja menee, ja tekemisen meininki väreilee ilmassa.
Neljä nuorta miestä puuhailee innostuneina vanhojen laskettelusuksien parissa. Syntymässä on konetekniikan opiskelijoiden laskuväline kiltojen väliseen kisaan. Tavoitteena on vauhdikkaasti liukuva nyrkkeilykehä, johon mahtuu neljä laskijaa.
”Tyylipisteet ratkaisevat. Paineita on, koska kilta on voittanut neljä kertaa peräkkäin”, kertoo fuksivastaava Elmeri Oksanen.
Pöydän ääressä kolme opiskelijaa tutkii riisuttua sähkökitaran runkoa. Se on tarkoitus ensin maalata, ja sitten koota ja uusia sähköt.
”Olen tehnyt täällä milloin mitäkin, esimerkiksi kunnostanut huonekaluja. Myös kurssien lopputöitä on kannustettu tekemään täällä”, kertoo sähkötekniikkaa opiskeleva Lukas Maroschek.
”Mulle tämä oli yksi syy tulla Lutille, olen junnuna katsonut paljon Myytinmurtajia”, tietotekniikkaa opiskeleva Georgi Horosh sanoo.

Vuonna 2018 avattu J. Hyneman Center (JHC) on nimeä myöten amerikkalaisen erikoistehosteisiin perehtyneen tv-tähti James ”Jamie” Hynemanin suojeluksessa. Hänet on nimetty LUT-yliopiston kunniatohtoriksi ja työelämäprofessoriksi.
Keskus on auki joka arkipäivä, ja siellä saa tehdä melkein mitä tahansa, kunhan ei aiheuta vaaraa itselleen, muille tai ympäristölle, kertoo Markku Ikävalko, yksi vastaavista opettajista.
Hyneman käy Lutilla vuosittain muutaman viikon vierailulla ja osallistuu aktiivisesti keskuksen toimintaan myös etänä.
”Hän viihtyy Suomessa ja tykkää puuhailla opiskelijoiden joukossa.”
Pian ex-myytinmurtaja voi olla läsnä etäyhteydellä myös telepresence-robotin kautta. Nuolinäppäinten ohjauksella liikkuvalla robotilla on myös ”käsi”, jolla se voi tarttua ja osoittaa.

Pääsyn tiloihin saa suorittamalla perehtymiskurssin verkossa. Paikalla keskuksessa on aina vähintään yksi viidestä opiskelija-assistentista. Heiltä saa tarvittaessa apua ja neuvoja esimerkiksi laitteiden käyttämiseen.
”Tämä on vapaa tila vähän samoin kuin kirjasto, mutta työvälineitä ei saa viedä täältä pois. Tämä on sosiaalinen ympäristö, opiskelijat viihtyvät ja tykkäävät tehdä. Täällä tapahtuu aina jotakin”, Ikävalko sanoo.
Käytettävissä on muun muassa 3d-tulostimia, hitsausvälineet, laserleikkuri sekä metallin ja puun työstöön sopivaa kalustoa.
Opiskelija-assistentti Antti Husu kertoo tilojen olevan monipuolisemmat kuin vastaavat esimerkiksi Amsterdamissa, missä hän pääsi erään kilpailun myötä vierailemaan.

Keskus mahdollistaa käytännön yhdistämisen monien kurssien opintoihin sekä lopputöihin.
Salosta kotoisin oleva maatilan poika Antti Niinistö on ehtinyt työstää JHC:ssa jo muun muassa kelluvaa kuljetuslavettia traktorille, monikäyttöistä sähkömoottoria sekä vanerista tehtyä polkupyörää.
Sähkömoottori toimii veneen ja pyörän lisäksi Niinistön kehittämässä pähkinöiden istutuskoneessa. Se on käytössä saaressa, jossa Niinistö kehittää pähkinöiden tuotantoa.
”On hienoa, että tällaisessa ehkä kuivanakin pidetyssä akateemisessa ympäristössä pääsee nikkaroimaan ja käyttämään teorioita. Tämä on tosi iso lisä opintoihin ja vaikuttaa ainakin minulla enemmän kuin yliopistojen ranking.”
Niinistö on toteuttanut JHC:ssä lähinnä tarpeellisia projekteja, joita ei kotitilalla pystyisi ainakaan kokonaan tekemään.
Kelluvan traktorilautan moottorin hän rakensi yliopistolla ja teki lautan riskiarviolaskelmat kurssityönä. Varsinaisen lautan hän rakensi kotitilalla. Lopputuloksena traktorin siirto saareen onnistui. Todisteeksi Niinistö näyttää videon.
Seuraavaksi suunnitelmissa on sydämenmuotoisille herttajalopähkinöille soveltuva pähkinänsärkijä, jota pähkinämaa Kanadassakaan ei ole vielä onnistuttu kehittämään.
”Se voisi olla lopputyön aihe, vaikka Suomessa sellaista ei vielä hetkeen tarvita.”
”Myös niin sanottuja hömppäjuttuja saa tehdä, koska siinäkin oppii.”
Yliopistossa toimii myös opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö LUTES ry, jonka tukemana omaa ideaa on mahdollista kehitellä pidemmälle. Ikävalko arvioi, että JHC on ollut mukana ainakin 20 vakavasti otettavan start-upin kehittymisessä.
”Täällä ei odoteta, että jotain tapahtuu, vaan haetaan mahdollisuuksia luoda uutta opintojen ohessa. Opiskelijoiden tuntema vapaus on tärkeää”, Ikävalko sanoo.
”Myös niin sanottuja hömppäjuttuja saa tehdä, koska siinäkin oppii”, hän lisää.

Miten amerikkalainen Hyneman sitten päätyi lappeenrantalaisen yliopiston kunniaprofessoriksi?
”Yksinkertaisesti niin, että me kysyimme”, Ikävalko naurahtaa.
Hänelle oli jäänyt sarjaa katsoessa mieleen, että Hyneman käytti ja kehui suomalaista vaneria ”imukuppien” tekemiseen yrittäessään nostaa autoa ilmaan imurilla.
”Hän on erittäin kiinnostunut puusta ja puun käytöstä.”