Katso, oliko oma asuinpaikkakuntasi ennen kauppala – niitä oli vain sadan vuoden ajan

Vielä alle puoli vuosisataa sitten Suomessa oli kuntien ja kaupunkien lisäksi kauppaloita. Mikä tämä kolmas kunnallishallinnon järjestämisen muoto oli ja miksi se katosi Suomen lainsäädännöstä ja kartoilta?

Kauppalat kehitettiin ratkaisuksi tilanteeseen, jossa kaupankäynti oli maaseudulla kiellettyä muuten kuin markkinoiden aikaan. Vähitellen uusia kauppapaikkoja kuitenkin alettiin perustaa maaseudun kirkonkyliin ja kasvavan teollisuuden liepeille.

Ikaalinen sai kunnian olla Suomen ensimmäinen kauppala vuonna 1858. Kauppala oli hallinnollisesti kevyempi kuin kaupunki, sillä kauppaloilla ei ollut velvollisuutta maistraatin, raastuvanoikeuden tai poliisilaitoksen ylläpitoon.

Kauppaloiden historia jäi lopulta alle 120 vuoden mittaiseksi. Vuoden 1977 alusta alkaen Suomessa on ollut vain yhtä kuntamuotoa, eli kuntaa.

Kunta voi kuitenkin käyttää itsestään nimitystä ”kaupunki”, jos se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Nykyään noin kolmasosa Suomen vähän yli 300 kunnasta käyttää kaupunki-nimitystä.

Vuoden 1976 muuttuessa vuodeksi 1977 historiaan jäivät siis viimeisetkin kauppalat. Tällöin Karhula liitettiin Kotkaan ja loput kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.

Kaupungeiksi muuttuivat tuolloin entiset kauppalat Alavus, Anjalankoski, Haapajärvi, Harjavalta, Huittinen, Ikaalinen, Jämsä, Karjaa, Karkkila, Kokemäki, Kurikka, Lapua, Nokia, Oulainen, Outokumpu, Parainen, Parkano, Suolahti, Suonenjoki, Toijala ja Virrat.

Suomen kuntakartta on kokenut myllerrystä tämän jälkeenkin. Kiihkeimmin kuntaliitoksia tehtiin vuosina 2003–2017, jolloin toteutettiin 91 kuntaliitosta. Ennätysvuoden 2009 alussa toteutui 32 liitosta.