Ylikuumennut matkailu tuo Lappiin rutkasti euroja, mutta sesonki on lyhyt ja haitat kasvavat

Kun jalkapallotähti Cristiano Ronaldo lomaili perheineen viime jouluna luksushuvilassa Levillä ja jakoi avantouintivideon miljoonille some-seuraajilleen, hän oli osa pitkää Lapin-matkailun jatkumoa.

Ensimmäiset ulkomaiset turistit saapuivat Suomen Lappiin jo 1600-luvulla. Vetovoimatekijöitä olivat pohjoinen eksotiikka, villi luonto ja alkuasukkaat poroineen.

Tornio oli tuohon aikaan paljon tunnetumpi paikkakunta kuin Turku. Tornionjokea pitkin Keski-Euroopasta saapuneet tutkimusmatkailijat ja seikkailijat pääsivät matkaamaan aina Muonioon ja Hettaan saakka.

Länsi-Lappiin suuntautunut turismi ei hiljentynyt edes Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa.

Lapin-matkailun värikkäitä vaiheita neljänsadan vuoden takaa nykypäivään on kerännyt konkaritoimittaja Markku Laukkanen painavaan uutuusteokseensa.

Turisteja Lapin hangilla 1950-luvun alussa. Kuva: Karhunen / Museovirasto / Historian kuvakokoelma / Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma

Useimmiten matkailupalveluita on syntynyt olemassa olevien kylien yhteyteen. Merkittävin poikkeus on Saariselän matkailukeskittymä.

Aikaisemmin se oli erämaata ja poronhoitoaluetta. Toisaalta alue on toiminut myös porttina Jäämerelle ja Petsamoon suuntautuneelle matkailulle.

Laukkasen kirjasta löytyy myös selitys sille, miksi nykyturisteja kiskovat reessä huskyt eivätkä porot.

Koiravaljakkosafarien suosio perustui ranskalaisten matkailijoiden odotuksiin. He olivat Kanadassa tottuneet koiravaljakkoajeluihin, ja suomalaiset matkailuyrittäjät päättivät vastata kysyntään.

Moottorikelkkasafarit taas ovat takavuosista lyhentyneet. Vähitellen yrittäjät huomasivat, että turistit eivät halua kymmenien kilometrien ajeluja. Laavu metsän keskellä koetaan yhtä jännittäväksi paikaksi, vaikka sinne olisi ajeltu vain kilometri tai pari asvalttitieltä.

Matkailuinvestointeja ovat vauhdittaneet erilaiset muotivirtaukset. On ollut hiihtokeskus- ja kylpyläinnostusta. Tällä hetkellä intoillaan revontulista, joita voi ihastella lasikattoisista igluista, sekä sähköavusteisesta maastopyöräilystä.

Perinteiset kumisaapasvaeltajat ovat jäämässä alakynteen läskipyörien vauhdin rinnalla. Kuva: Yrjö Metsälä / Museovirasto / Historian kuvakokoelma / Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma

Lapin-matkailun tunnettuja ongelmia ovat lyhyet sesongit, kalliit sesonkihinnat ja ruuhkautuvat lentokentät.

Liukkaat ja lumiset tiet vaatisivat ajokokemusta, jota ei läheskään kaikilta auton vuokranneilta löydy. Terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi ovat kovilla.

Talvikaudella 2024–2025 pelkästään Rovaniemen lentoaseman kautta Lappiin lensi yli 300 000 matkailijaa. Viime jouluna päivittäisin lentoja oli lähes sata. Moni lentää Lappiin vain päiväksi tai pariksi.

Lyhyt mutta kiivas talvisesonki ruuhkauttaa Lapin lentokentät. Pahimmillaan matkailijat joutuvat jonottamaan ulkona. Kuva: Jouni Porsanger

Satojen miljoonien eurojen matkailutuloista huolimatta Rovaniemellä on hermostuttu lyhytvuokrauksen haittoihin ja pihoille eksyviin turisteihin.

Visit Rovaniemen ennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana Lapin matkailijamäärä saattaa kolminkertaistua nykyisestä.

Vaikka tavoitteena olisi tarjoa laatua, kestävää kehitystä ja luonnonrauhaa, päädytään massaturismiin ja paheneviin ruuhkiin.

Joulupukin merkitystä Lapin-matkailulle ei voi yliarvioida. Huomasin tämän kolme kesää sitten, kun miehen Australian-serkut tulivat käymään.

Viisikymppiset naiset halusivat ehdottomasti ajella pariksi päiväksi Lappiin, jotta he pääsevät tapaamaan joulupukin.

Meitä arvelutti, millainen elämys Joulupukin pajakylä mahtaa olla heinäkuussa, mutta serkut olivat kokemukseensa tyytyväisiä.

Meidän ehdotuksestamme kaukaiset vieraat patikoivat yhden päiväretken verran Pyhätunturilla ja pitivät siitäkin.

Joulupukki kiinnostaa vuodenajasta riippumatta. Joulupukin pajakylää on tämän kuvan ottamisen jälkeen laajennettu. Kuva: Pekka Fali

Joulupukki oli tärkein vetoneula myös jouluna 1984, kun Rovaniemelle lensi Lontoosta ensimmäinen Concorde-yliäänikone.

Pukki tuli kalliin loman varanneita turisteja vastaan koneen vierelle asti. Pohjanhovissa nautitun 52 ruokalajin joulupäivällisen jälkeen joulupukki lahjoitti naisille lapinkultaiset korvakorut ja miehille kalvosinnapit, isommille lapsille puukot ja pienille lapinnuket.

Sää oli surkea, vettä satoi, mutta vieraat viihtyivät. Matka sai maailmanlaajuisen tv-näkyvyyden ja oli yksi merkkipaalu Lapin kansainvälisen matkailun kasvutarinassa.