Tiilirakentaminen tuli Suomeen jo 1200-luvulla Ruotsista. Ensimmäiset tiilirakennukset olivat linnoja ja kirkkoja, kuten kuvan Hattulan Pyhän Ristin kirkko 1400-luvun lopulta. Kuva: Jaakko Kilpiäinen
Mihin hävisi tiili? ”En ole nähnyt pitkään aikaan uusissa omakotitaloissa”
Erinomainen tiilirakentaminen on jostain syystä unohtunut täysin. Kysyimme asiantuntijoilta, mistä on kyse.Tilaajalle
Uuden pientalon julkisivuun tiilen valitsee ani harva. Kuva: Sanne KatainenTiilellä verhoiltu omakotitalo on monille yhtä nostalginen kuin rintamamiestalo. 1960-luvulta lähtien tiilen käyttö yleistyi ja muuttui valtavirraksi – kunnes se loppui.
Uuden pientalon julkisivuun tiilen valitsee ani harva.
”En muista, että olisin nähnyt tiilestä rakennettavan omakotitaloa pitkään aikaan missään. Julkisissa rakennuksissa sitä vielä näkee”, sanoo rakennusvalvonnasta ja valvonnasta vastaava kehittämispäällikkö Paula Mäenpää Kuntaliitosta.
Tiileen keskittyviä toimijoita on Suomessa nyt kolme ja tiilitehtaita neljä, kun 30 vuotta sitten tiilitehtaita oli parikymmentä.
”Tiili on lähes ikuinen.”
Toimitusjohtaja Jari Berglund Wienerberger oy:sta sanoo, että 1980-luvulla tiilestä tehtiin julkisivu valtaosaan taloista ja vielä 90-luvullakin erittäin suuri osuus. 2000-luvulla tiili sai väistyä pakettitalojen tieltä.
”Laudalla verhoiltu puurunkoinen valmistalopaketti on helpoin kuluttajalle ja teki mahdolliseksi avaimet käteen -rakentamisen”, Berglund sanoo.
Hän kuitenkin näkee, että tulossa on muutos. Asumisen ja rakentamisen messuilla etenkin nuoret ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita tiilestä.
Neuvontainsinööri Timo Jokela PRKK:sta näkee tiilen potentiaalin, vaikka erityisesti 1970-luvulla tiilellä tehtiin myös toimimattomia rakenteita. Tiiliverhoilut eristeiden ja kunnon tuuletusrakojen kanssa ovat hänen mukaansa parhaimmillaan loistavia rakennuksia.
”Kävin juuri äsken 1990-luvulla rakennetussa punatiilitalossa. Ulkopinnat sekä takat ja leivinuuni olivat taitavan muurarin jäljiltä yhä kuin ne olisi eilen tehty.”
”Tiili on materiaalina lähes ikuinen ja huoltovapaa.”
Helsingin vankila ”Sörkka” valmistui tiilestä 1800-luvun lopulla ja on kestänyt aikaa hyvin. Kuva: Jaana KankaanpääBerglund rakensi tiilitalon itselleen noin 10 vuotta sitten. Yksi sivu oli jätettävä kaavamääräysten vuoksi laudalle, ja ero näkyy jo selvästi.
”Lautaverhoilu huutaa jo maalausta, mutta tiilipinta on kuin uusi.”
Berglund arvelee tiilen tuovan rakennusvaiheessa lisähintaa julkisivulle muutamia tuhansia euroja.
”Hetkellisesti tiili on kalliimpi ratkaisu, mutta se tulee jo 10–15 vuoden jälkeen puuverhousta edullisemmaksi.”
Rakenteen Berglund muurasi ilmaeristävillä kennoharkoilla, jonka päälle tuli tiiliverhous noin sormenpaksuisen ilmaraon kanssa. Rankarunko perinteiseen tapaan eristein on toinen vaihtoehto, jos tiileen päätyy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
