• Yli 200 sankarihautausmaalta löytyy koodi, jonka avulla voi selvittää vainajan kohtalon sodassa

    Kaikkien seurakuntien voimavarat eivät riitä huolehtimaan sankarivainajien viimeisestä lepopaikasta. Rahoitusta voi kuitenkin hakea veteraanijärjestöiltä.
    Tilaajalle
    Luonnonvoimat rapistavat sankarivainajien kivien tekstejä.
    Luonnonvoimat rapistavat sankarivainajien kivien tekstejä.  Kuva: Juha Harju
    Koti|Historia ja perinne
    27.7.202516:00
    Jari Karjanmaa

    Seurakuntien kannattaa ottaa yhteyttä myös Tammenlehvän Perinneliiton alueellisiin yhdistyksiin, jos rahapula uhkaa siirtää sankarihautausmaan remonttia.

    "Meillä on rajallinen mahdollisuus tukea taloudellisesti paikallisia hankkeita. Mikään ei estä yhdistystämme ottamaan kohteekseen huonossa kunnossa olevaa sankarihautausmaata yhdessä seurakunnan kanssa. Voisimme tällöin olla yksi rahoittajista", sanoo liiton hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen.

    Vahdinvaihto-juhlassa maaliskuussa Tammenlehvän Perinneliitto ryhtyi jatkamaan neljän veteraaniliiton työtä Suomessa. Alueellisia perinneyhdistyksiä on 27.

    Saarijärven miesten tilastot eivät yllätä Kaatuneiden Muistosäätiötä. Hallituksen puheenjohtaja Jorma Westlund ennustaa, että ilman paikallista aktiivisuutta ei sankarihautojen kunto pysy hyvänä.

    Seurakuntien taloustilanne on heikentynyt. Yksi seurakuntayhtymä voi vastata jopa lähes kymmenestä sankarihautausmaasta.

    "Voimavarat riittävät keskuspaikkaan. Syrjemmällä olevat jäävät ehkä heikommalle hoidolle."

    Säätiöllä ei ole Westlundin mukaan taloudellisia voimavaroja kustantaa korjauksia. Seurakunnille säätiö tarjoaa sankarihautausmaille asennettavia tietolaattoja. Ne kertovat kävijälle perusasiat kohteesta.

    "Sellainen on laitettu jo yli 200 paikkaan."

    Tietolaattaan voi liittää QR-koodin. Sen kautta vierailija pääsee älypuhelimellaan Sotasammon tietokantaan.

    "Sieltä voi selvittää kunkin hautausmaan kunkin vainajan perustiedot, hänen sotapolkunsa ja millaisissa oloissa hän kaatui."

    Lisää aiheesta
    • Vihantilaisen Marjo Törmikosken isoäiti oli lottana jatkosodassa. Hän toimi emäntänä Suomussalmen rajavartiostolla ja Hyrynsarmella sotasairaalassa.

      Kulttuuri | Kun jouluaatto koittaa, karjanhoitaja laittaa sotilaspukineet päälle ja lähtee hautausmaalle

      Tilaajalle
    • Karjalan Liiton toinen varapuheenjohtaja Outi Örn on huolissaan siitä, häviääkö Suomen historia rajan takaa kokonaan sen myötä, kun yhteydet Venäjän puolelle Karjalaan ovat katki. Hänet kuvattiin vuonna 2020.

      Kulttuuri | Venäläiset ryhtyivät poistamaan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkejä – ”Häviääkö Suomen historia sieltä täysin?”

    • Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Vihannin Reserviläiset ry on järjestänyt jouluaaton kunniavartion vuodesta 2007.

      Kulttuuri | Tiedätkö, miten sankarihaudalla tulee käyttäytyä? Tämän virheen osa tekee

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää