Vpl Pyhäjärvi-Säätiö pystytti sankarihaudan muistomerkin vuonna 1994. Kuva: Pertti Hakanen
Venäläiset ryhtyivät poistamaan suomalaisten sankarihautojen muistomerkkejä – ”Häviääkö Suomen historia sieltä täysin?”
Moni pohtii, mihin kaikkeen Venäjän johdon propaganda ulottuu Itä-Karjalassa.
Karjalan Liiton toinen varapuheenjohtaja Outi Örn on huolissaan siitä, häviääkö Suomen historia rajan takaa kokonaan sen myötä, kun yhteydet Venäjän puolelle Karjalaan ovat katki. Hänet kuvattiin vuonna 2020. Kuva: Jaana KankaanpääYhteyksien katkeaminen Venäjän puolelle Karjalaan aiheuttaa ikäviä tunteita. Moni pohtii, mihin kaikkeen vaikuttaa, kun Venäjän valtiojohto kirjoittaa uusiksi historian tapahtumia myös muihin naapureihin ja rajaseutuihin liittyen kuin Ukrainassa.
”Jotkut ovat sanoneet, että Karjala on menetetty nyt kolmannen kerran, kun sinne ei ole enää suositeltavaa matkustaa”, kuvaa hallituksen toinen varapuheenjohtaja Outi Örn.
”Toki yhä ystävyyssuhteita on edelleen. Niihin emme liittona ole ottaneet kantaa, mutta varovaisuus kannattaa ihan sen vuoksi, että yhteydenpito saattaa aiheuttaa sikäläisille ihmisille vaikeuksia.”
Karjalan Liitto jäsenseuroineen ja säätiöineen rakensi kolmen viime vuosikymmenen aikana monenlaisia yhteistyökuvioita rajan takana asuvien karjalaisten kanssa. Kunnostettiin Suomen ajan muistomerkkejä ja hautoja sekä järjestettiin pitäjäjuhlia ja muuta ohjelmaa.
Rajan takaa löytyy yhä niitä rohkeita, jotka esimerkiksi käyvät pitämässä kunnossa suomalaisia hautoja.
Aiemmin toiminnalla oli virallinen hyväksyntä. Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus takasi, että kumpikin vaalii ja hoitaa alueellaan olevia sotilashautausmaita.
Rajan takaa löytyy yhä niitä rohkeita, jotka esimerkiksi käyvät pitämässä kunnossa suomalaisia hautoja.
Nyt tilanne on muuttunut. Koiviston hautausmaalta on purettu sankarihautausmaan muistomerkki, ja tuoreiden venäläistietojen mukaan Kirvusta aiotaan purkaa toinen. Asiasta on uutisoinut muun muassa Ilta-Sanomat.
Kirvun muistomerkkiä on esimerkiksi Venäjän mediassa yhdistetty Venäjän vastaiseen toimintaan ja natsiyhteyksiin. Venäjän viranomaiset ovatkin pyytäneet Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseltä Suomesta tiedot kaikista rajan takaisista sankarihautausmaista.
”Häviääkö Suomen historiaan liittyvä sieltä täysin?” Outi Örn pohtii.
Sota katkaisi Örnin mukaan toimivia yhteistyön muotoja esimerkiksi karjalan kielen koulutuksessa. Kesken jäi myös kansan- ja kansallispukuihin liittynyt hanke, johon osallistui jäsenistön lisäksi asiantuntijoiden niin suomalaisia kuin venäläisiä asiantuntijoita.
Karjalan Liitto kuten myös Karjalan Sivistysseura ovat laatineet uuden strategian, jossa keskeisenä on tehdä työtä karjalaisuuden ja karjalan kielen eteen Suomen rajojen sisäpuolella.
”Kun ei päästä entiseen tapaan sinne lähtöpaikkakunnille, ehkä esiin nousevat enemmän ne paikkakunnat, joille karjalaiset sijoittuivat. Niille tehtiin retkiä jo tänä kesänä”, kuvaa Örn.
Lisäksi Suomen puolella sijaitseva osa Karjalaa ja sen elävä kulttuuri kiinnostavat.
Vaikka enemmistö karjalaisten seurojen jäsenistöstä on ”50plus” -ryhmää, Örnin mukaan nuorempiakin suomalaisia kiinnostaa karjalainen perinne. Heidän tavoittamiseensa on vain löydettävä oikeat formaatit ja kiinnostuksen kohteet.
Verkkokurssien ansiosta vime vuonna yhdellä karjalan kielen kursseista osallistujien keski-ikä oli 27 vuotta. Samoin karjalaiset ruokaperinteet, esimerkiksi vegeruuan kurssit, ovat keränneet nuoria osallistujia.
Sankarihauta sijaitsee Viipurin läänin Pyhäjärven kunnassa Venäjän Karjalan puolella. Kuva: Pertti HakanenKarjalan kielen ja perinteen säilyttäjät
Karjalan Sivistysseura perustettiin 1906 ja sen keskeiset toiminta-alueet ovat karjalan kieli, kulttuurihistoria ja perinteet.
Seuran Carelica-kirjasto, valokuvakokoelma ja Sampo-tietokanta sisältävät runsaasti Itä-Karjalaan liittyvää historiaa ja seura julkaisee myös Uutisčuppu-sivustoa.
Monta eri Karjalaa -hankkeessa on julkaistu viime vuosina suomen- ja venäjänkielistä kirjallisuutta ristiin.
Karjalan Liitolla on 340 jäsenyhdistystä (paikallisia Karjala-yhdistyksiä ja säätiöitä), joissa on noin 20 500 henkilöjäsentä.
Huhtikuussa 1940 perustetun liiton toiminta keskittyy kulttuuriin, historiaan ja karjalaisiin juuriin.
Suomen Inkeri-liitto, joka on perustettu vuonna 1922, pitää puolestaan elävänä inkeriläisten kulttuuria ja historiaa.
- Osaston luetuimmat
