Maanviljelijä innostui kansallispukujen myssyistä

Suomalaiseen kansallispukuperinteeseen kirkkaana kruununa kuuluva tykkimyssy sykähdyttää monipuolisuudellaan Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.

Tykkimyssyjen säihkettä -näyttely syntyi Vieremällä asuvan maanviljelijän Tiina Kroodo-Kauhasen rakkaudesta kansallispukuihin ja historiallisiin asuihin.

Tykkimyssy on säätyläisnaisten päähineestä muovautunut kansannaisten käyttämä päähine, joka oli käytössä 1700-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Silloin silkillä päällystetty päähine saattoi olla naisen ylellisin vaatekappale.

Päähine koostuu irrallisesta tärkätystä pitsiosasta eli tykistä ja kovitetusta silkillä päällystetystä myssykopasta sekä takarusetista.

”Ensimmäisen tykkimyssyn näin jo vuonna 2004, mutta vasta vuosia myöhemmin pääsin itse valmistamaan sellaisen. Siitä lähtien myssyt ovat vieneet mennessään – niiden runsaus ja moninaisuus ovat loputtoman kiehtovia”, Kroodo-Kauhanen kuvailee tiedotteessa.

Vieremäläisen Tiina Kroodo-Kauhasen valmistamia tykkimyssyjä on nähtävillä Suomen käsityön museossa. Kuva: Tiina Kroodo-Kauhanen

Tiina Kroodo-Kauhanen on syntynyt Virossa ja asunut Ylä-Savossa vuodesta 2004.

Perinnepukeutuminen on ollut hänelle ikkuna suomalaisen kulttuurin ymmärtämiseen ja osa kotoutumisen tarinaa.

”Kansallispukuihin tutustuminen on minulle lähes verenperintöä. Äitini kutoi 1990-luvulla Viron itsenäistymisen aikaan villaisia kansallispukukankaita Kansanyhtiö Dekorassa. Oma harrastukseni on kuin kaunis kädenojennus sukupolvelta toiselle yli maiden rajojen.”

Näyttely kutsuu pohtimaan, kuinka vanha kulttuuriperintö voi saada uuden loisteen innokkaan harrastajan käsissä. Paikan päällä on esillä osa Kroodo-Kauhasen valmistamista juhlamyssyistä. Joukossa on tarkistettuja ja tarkistamattomia, kirjottuja ja kirjomattomia päähineitä.

Silkkipäällysteinen päähine koristellaan kauniin kuvioin. Kuva: Tiina Kroodo-Kauhanen