• MT 100 vuotta sitten: Talonpoikien ponnistelut velvoittavat meitä kirjoittamaan heidän historiansa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 17.4.1926 myös kahden jäänmurtajan edesottamuksista.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten siitä, miten tärkeää on saada talonpoikien historia tallennettua.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten siitä, miten tärkeää on saada talonpoikien historia tallennettua.  Kuva: Lari Lievonen
    Koti|Historia ja perinne
    18.4.202620:30
    Tuovi Mäkipere

    Miksi Suomen talonpoikaisen väestön historia on saatava aikaan?

    Esi-isämme saivat perin laihan palkan ponnistuksistaan. He tekivät työtä tulevien sukupolvien eteen ja me nykypäivien lapset saammekin nauttia heidän uhraustensa hedelmät.

    Esi-isiltämme olemme perineet vapautemme, varallisuutemme ja sivistyksemme. Jo kunnioitus esi-isiemme muistoa ja kiitollisuus heidän työtään kohtaan velvoittaa meitä tutustumaan menneitten polvien historiaan, s. o. heidän elämäänsä ja oloihinsa mahdollisimman hyvin ja säilyttämään jälkimaailmalle kaikki ne tiedot, mitä nyt vielä on saatavana; muuten ei niitä enää muutaman vuosikymmenen kuluttua voida talteen saada.

    Talonpoikaisen väestön historian aikaansaaminen on myös tieteen kannalta erittäin suuriarvoinen tehtävä, sillä meillähän ei itse asiassa ole paljon mitään historiaa, jossa talonpoikaisväestö ei olisi ollut toisella tahi toisella tavalla mukana. [...]

    Talonpoikaisen eli maataviljelevän väestön omanarvontunnon kohottaminen on yhtä tärkeä kuin ammattitietojen levittäminen. Koko kansan tietoisuuteen on saatava juurtumaan käsitys, että maanviljelijän ammatti ei ole ainoastaan oman leivän ja toimeentulon hankkimista, vaan että se on samalla valtion ja yhteiskunnan perustana, jolle koko kansan olemassaolo ja hyvinvointi nojautuu. [...]

    Aamulehti haki agraaripolitiikkaan perehtynyttä toimittajaa Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistulla ilmoituksella.
    Aamulehti haki agraaripolitiikkaan perehtynyttä toimittajaa Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistulla ilmoituksella. Kuva: Kansallisarkisto

    ”Tarmo” saapunut Helsinkiin.

    Eilen illalla saapui jäänsärkijä ”Tarmo” vihdoinkin Hangosta Helsinkiin, avattuaan saaristoväylän. Matka oli varsin vaikea ja kesti sitä moniaita päiviä.

    Mikäli olemme kuulleet, lienee jäänsärkijä ”Jääkarhu” ensiksi saanut määräyksen lähteä Helsingin väylää avaamaan, mutta laivan kapteenin vastustettua määräys peruutettiin ja ”Tarmo” määrättiin matkaan.

    Syynä ”Jääkarhun” kapteenin kieltäytymiseen mainitaan olleen sen, että hän piti yritystä Helsinkiin pyrkivien laivojen vuoksi vaarallisena jääsuhteet huomioonottaen. [...]

    Epäonnistunut karhunjahti.

    Syystalvesta kiersi tal. Kalle Huhtamella Inarin Ivalossa karhun, joka oli asettunut talvehtimaan Pasasjärven rannalle.

    Viime lauantaina lähti hän sitten karhua tavoittelemaan, mutta olikin karhu, mikäli voitiin päätellä, edellisenä yönä livistänyt pesästä tiehensä.

    Jälkien perusteella lähdettiin otusta tavoittelemaan, mutta ei ole vielä tiedossa onnistuttiinko ajossa. Tuntureilla on lumi kovaa, joten on mahdollista, että karhu pitää nahkansa.

    Lisää aiheesta
    • Metsän kylvöä 1920-luvulla.

      Metsänhoito | Talonpoikien väärinkäsitys riudutti metsät surkeaan tilaan terva-ajalla

    • Suurin Luvialla valmistettu alus oli vuonna 1880 valmistunut fregatti Rhea. Aluksen pituus oli 62 metriä, leveys 12 metriä ja syväys 6,6 metriä. ”Perimätiedon mukaan Rhea rakennettiin alun perin orjien kuljettamiseen Afrikan ja Pohjois-Amerikan välille, mutta muutettiin rahtialukseksi, ja se purjehti ainakin Englannin ja Australian välisessä liikenteessä”, Matti Luotola kertoo.

      Historia ja perinne | Luvialla rakennettiin aikanaan yli 400 suurta purjelaivaa

    • Suomessa on kuljetettu postia vuosisatojen aikana säitä uhmaten ja rintamalla henkeä nostattaen. Kuvituskuvassa vanhoja postilähetyksiä.

      Historia ja perinne | Tiesitkö? 1600-luvulla arvoposti piti sulkea tynnyreihin

    Artikkelin aiheet
    Maaseudun Tulevaisuus
    talonpojat
    suomen historia
    jäänmurtajat
    agraaripolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää