Lapsuudenperhe tutustumassa Koskenkorvan VPK:n paloautoon. Pikkusisarukset vaunuissa, Mari-Leenan vieressä oikealla isosisko Sanna-Liisi ja edessä äiti Susanna. Kuva: Mari-Leena Talvitien kotialbumi
Lama-ajan lapsuudessa pyyhekumit puolitettiin ja pikkukylässä tiukkaa teki kaikilla
Ministeri Mari-Leena Talvitie koki vanhempien avioeron ja perheyrityksen konkurssin. Silti lapsuus oli rakkaudentäyteinen.Tilaajalle
”Laihialaisgeenit auttoivat venyttämään penniä”, Mari-Leena Talvitie muistelee lapsuuttaan. Kuva: Johannes TervoTiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, 45, muistaa elävästi kulttuurisokin, jonka hän koki muuttaessaan nuorena opiskelijana Ilmajoen Koskenkorvan kylältä Ouluun.
”Suorastaan järkytyin, kun menin Oulun Raatin urheilukeskukseen ja huomasin, että siellä oli portit lukossa ja vuorolistat ilmoitustaululla. Olin tottunut siihen, että Koskenkorvan yleisurheilukentälle pääsee treenaamaan vapaasti mihin kellonaikaan tahansa.”
Talvitie (kok.) asuu yhä Oulussa perheensä kanssa. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 ja tiede- ja kulttuuriministerinä tammikuusta 2025 alkaen.
Talvitie, omaa sukua Kairivaara, syntyi Vaasassa ja asui lapsuudessaan useissa paikoissa. Vanhempien eron jälkeen hän muutti vuodeksi Tampereelle äitinsä ja isosiskonsa kanssa.
Talvitie toteaa, että 80-luvulla avioeroihin suhtauduttiin nykyistä kielteisemmin. Hänen äitinsä löysi pian uuden elämänkumppanin, jota Talvitie kutsuu iskäksi. Myös oikea isä on ollut vahvasti mukana elämässä.
”Koin vanhempien eron ja useat muutot jotenkin luontevina. Muutoksista huolimatta koen saaneeni elää rikkaan ja rakkaudentäyteisen lapsuuden.”
”Minulla oli kolme hyvää huoltajaa. En pidä sanoista isäpuoli tai siskopuoli, koska ihminen on kuitenkin kokonainen”, Talvitie painottaa.
Talvitien iskä oli haaveillut konealan yrityksestä. Hänen löydettyään sopivan toimipaikan Koskenkorvalta perhe päätti muuttaa Etelä-Pohjanmaalle Talvitien ollessa 8-vuotias.
”Muutimme iskän unelmien perässä vuosia tyhjillään olleeseen entiseen Lasipajan teollisuuskiinteistöön, joka ei ollut muuttohetkellä asuttava.”
”Aluksi asuimme rakennuksen isossa ja avoimessa kahvilatilassa. Puolen vuoden kuluessa kahvilaan rakentui meidän kotimme, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Iskän konepaja toimi samassa rakennuksessa.”
Uuden kodin tupaantuliaiset muuttuivat äidin ja iskän yllätyshäiksi. Elämä asettui uomiinsa, ja yritys menestyi. Sitten koitti 90-luvun lama. Ulkomaanvaluuttalainat ja markan devalvointi johtivat yrityksen konkurssiin.
”Iskän yritys ehti toimia vain muutaman vuoden. Meidän taloudellinen tilanteemme oli tosi vaikea konkurssin takia.”
”Loppuvuonna 1991 perheeseemme syntyivät kaksoset. Juuri kun olimme menettämässä lähes kaiken, saimme kaksi odotettua perheenjäsentä. Lapsien myötä aloimme katsoa tulevaisuuteen”, Talvitie kertoo herkistyneenä.
Mari-Leena Talvitie tuplien eli pikkusisarustensa Lauran ja Mikon kanssa. Mari-Leena on kuvassa noin 14-vuotias. Kuva: Mari-Leena Talvitien kotialbumiTalvitien mukaan lama näkyi niukkuutena joka puolella. Koulussa pyyhekumeja ja lyijykyniä puolitettiin. Pienessä kylässä vallitsi kuitenkin tasa-arvo, eikä lasten ja nuorten keskuudessa ollut vertailua tai kilpailua samalla tavalla kuin nykyisin.
”Opin sietämään lapsena keskeneräisyyttä. Onneksi Koskenkorvalla pääsi harrastamaan monipuolisesti ja edullisesti. Harrastin urheilua ja partiota ja kävin koulun bändi- ja kuvataidekerhossa. Lisäksi hoidin hevosia koulun vieressä olevalla tallilla.”
Yhteiskunnallista aktiivisuutta Talvitie osoitti jo lapsena. Ala-asteen jälkeen hän piti yhdessä ystävänsä kanssa temppukerhoa muille lapsille.
Vuonna 1998 hän asettui ehdolle seurakuntavaaleihin ollessaan vain 18-vuotias. Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi varasijalle Ilmajoella kunnallisvaaleissa.
”Seurakuntavaaleissa opin sen, että yhdelläkin äänellä on vaikutusta. Sain 40 ääntä ja pääsin läpi yhden äänen erolla.”
Ministeri Mari-Leena Talvitie tapasi paikkakuntalaisia Kokoomuksen toritapahtumassa Seinäjoella. Kuva: Johannes TervoTalvitie lähti opiskelemaan ympäristötekniikkaa Ouluun, jonne hänen silloinen poikaystävänsä, myöhemmin aviomiehensä Timo oli muuttanut aiemmin.
Sitten politiikka vei mennessään. Talvitie valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon vuonna 2004 ja kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Talvitie uskoo, että hänen taustansa näkyy poliitikon työssä arkijärjen käyttönä. Hän katsoo asioita enemmin kansalaisten kuin hallinnon näkökulmasta.
Hän on perheensä ensimmäinen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Hän peilaa asioita omaan nuoruuteensa: vaikka elettiin taloudellisesti vaikeita aikoja, yhteiskunta kannusti kouluttautumiseen.
Talvitie pitää ministeriuransa suurimpana työvoittona opintoseteliä, joka mahdollistaa maksuttoman koulutuksen avoimeen korkeakouluun nuorille, jotka ovat jääneet ilman korkeakoulupaikkaa.
”Koen tärkeäksi, että pystymme avaamaan ovia nuorille korkeakoulutukseen ja tarjoamme heille mahdollisuuksia toteuttaa omia unelmiaan.”
”Tavoitteena on, että puolet nuorista ikäluokista pääsisi ammattikorkeaan tai yliopistoon. Vuoden 2023 prosenttiosuus on 39,1. Olemme menneet alaspäin, koska oman ikäluokkani osuus oli 40 prosenttia.”
Talvitie on ollut tiede- ja kulttuuriministerinä reilun vuoden. Suurelle yleisölle hän on melko tuntematon.
”Kohu oli minulle uusi ja erilainen tilanne, mutta en menettänyt yöuniani.”
Viime vuoden lopulla Talvitie nousi otsikoihin, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan valinnasta syntyi kohu. Talvitien epäiltiin ajaneen kokoomustaustaista Juha Rintamäkeä korkeaan virkaan.
”Kohu oli minulle uusi ja erilainen tilanne, mutta en menettänyt yöuniani. Omaa oloani helpotti se, että tiesin valinneeni johtamiskokemukseltaan parhaan mahdollisen ylijohtajan”, Talvitie toteaa.
Nimityskohusta tullut leima harmitti häntä erityisesti siksi, että hän kertoo vastustaneensa puoluepoliittisia nimityksiä.
”Politiikassa asiat eivät ole koskaan sellaisia miltä näyttävät, mutta silti ne ovat juuri sitä miltä näyttävät. Ymmärrän, että nimitys saatiin näyttämään sellaiselta, ja se on vain hyväksyttävä.”
Talvitiellä on ollut elämässään neljä isoa unelmaa: valmistuminen korkeakoulusta, perheen perustaminen, toimiminen ympäristö- tai elinkeinoministerinä sekä yrittäjänä.
Hänen yhtenä esikuvanaan on oma äiti, joka perusti puolisonsa konkurssin jälkeen ravintola-alan yrityksen ja tienasi perheelle leivän.
Ministerinä Talvitie pyrkii tapaamaan mahdollisimman monia ihmisiä eri puolilla Suomea. Tapaamispyyntöjä tulee niin paljon, että hän ehtii toteuttaa vain pienen osan.
Ministerin arki on kiireistä ja aikataulutettua. Vapaa-aikaa ei juuri ole.
"Seuraan kahden tyttäreni urheilulajeja innokkaana penkkiurheilijana, ja se tuntuu omalta harrastukseltani. Tällä hetkellä oma liikuntani koostuu lähinnä aamujumpasta sekä kävelylenkeistä."
Ensi vuonna Suomi viettää 110-vuotisjuhlaansa. Sen kunniaksi maakunnista kerätään 110 kulttuuritekoa. Talvitie muistuttaa, että kulttuuri ei ole pelkästään taidetta vaan muun muassa luontoa, ruokaa ja elämäntapaa.
”Pidän tosi tärkeänä sitä, että ymmärrämme kulttuuriamme laaja-alaisesti. Olemme nuori kansakunta, ja saamme olla onnellisia, että meillä on oma kieli ja kulttuuri-identiteetti. Me olemme suomalaisia.”
”Kulttuuria on tärkeä vaalia tässä ajassa. Kuten presidentti Stubb on todennut, kulttuuri on myös osa huoltovarmuuttamme.”
Mari-Leena Talvitie
Syntynyt vuonna 1980 Vaasassa, asuu Oulussa. Asui 1988–2004 Ilmajoen Koskenkorvalla.
Ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Kansanedustajana (kok) vuodesta 2015. Nimettiin tammikuussa 2025 tiede- ja kulttuuriministeriksi.
Perheeseen kuuluvat aviopuoliso Timo Talvitie ja kaksi tytärtä.
Harrastaa lukemista ja liikuntaa. Pelasi 20-vuotiaaksi asti jalkapalloa Ilmajoen Kisailijoiden kakkosdivisioonan joukkueessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
