Oululainen nykymusiikkijuhla on omistettu nuorena kuolleen viulisti Eriikka Maalismaan muistolle

Festarit ovat ohi, kun syksy saapuu? Ei sentään.

Esimerkiksi Oulussa on parhaillaan menossa koko viikon kestävä Uuden Musiikin Lokakuu (UML) -niminen festivaali. Tapahtuma luonnehtii itseään pohjoisen Suomen nykymusiikin juhlaksi, joka kokoaa yhteen säveltäjät, esiintyjät ja yleisön.

Festivaalilla esitetään useita uuden musiikin muotoja, kuten orkesteri-, kamari-, elektronista ja kokeellista musiikkia.

Aivan uusi avaus ei kuitenkaan ole kyseessä, sillä ensimmäinen musiikkijuhla järjestettiin Oulussa jo syksyllä 2005.

Parikymppisen festarin vetovastuussa on ollut sen alkumetreistä lähtien pohjoissuomalainen Nykymusiikkiseura Lokakuu ry.

Festivaalin yhtenä tavoitteena on ollut siirtää nykymusiikin maantieteellinen painopiste Etelä-Suomen konserttisaleista selvästi pohjoisemmaksi.

”Nykymusiikkitoiminta mielletään keskittyneeksi pääkaupunkiseudulle, mutta muuallakin tapahtuu nykyään paljon kiinnostavaa”, lupasi säveltäjä Juha Ojala Kalevan haastattelussa vuonna 2005 toimiessaan Nykymusiikkiseura Lokakuun puheenjohtajana.

Tämän vuoden UML keskittyy lähihistoriaan, erityisesti 2000-luvun ensimmäiseen 25 vuoteen. Festivaali kutsuu kuulijoita syventymään, miten maailma ja me itse olemme muuttuneet vuosituhannen vaihteen, 9/11-tapahtumien, jatkuvan polarisaation ja identiteettipolitiikan myötä.

Sävelletty musiikki toimii peilinä, joka heijastaa näitä teemoja ja tarjoaa tilan pohdinnalle. Festivaalin ohjelmassa on myös erityinen kamarikonsertti, joka juhlistaa Suomen Säveltäjät ry:n 80-vuotista taivalta.

Festivaali on omistettu edesmenneen taiteellisen johtajan, viulisti Eriikka Maalismaan (1980–2024) muistolle. Maalismaa korosti Oulun merkitystä hänen omassa musiikillisessa kasvutarinassaan ja näki UML:n mahdollisuutena luoda siitä kansainvälisesti merkittävää nykymusiikin ilmiötä. Toiseksi festivaali on kohtaamispaikka: työpajat ja säveltäjäresidenssit yhdistävät opiskelijat, säveltäjät ja esittäjät.

Musiikkitapahtumat tuovat tutkitusti iloa ja energiaa, mikä tukee mielenterveyttä erityisesti pimeään vuodenaikaan syys- ja talvikuukausina.

”Musiikki tuntuu kivalta lisältä elämään, mutta aivotutkimuksen kannalta se vaikuttaa aivoihin hyvin voimakkaasti”, arvioi aivotutkija Minna Huotilainen niin ikään Kalevassa vuonna 2016.

Livemusiikki muun muassa lievittää stressiä, laittaa aivotoimintaan vauhtia ja tuottaa mielihyvähormoneja. Musiikki vahvistaa samalla yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, mikä edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Suomessa järjestetään Tiketti.fi ja Festivals.fi -sivustojen mukaan loka–marraskuussa yhteensä yli kymmenen musiikkifestivaalia. Niihin lukeutuvat esimerkiksi raskaan rockin Unholy Winter Fest Joensuussa, klassiseen musiikkiin keskittynyt Kauniaisten musiikkijuhlat ja Tampere Jazz Happening.