Kansanmusiikki ja -tanssi ovat kulkeneet Paavolan sisarusten mukana lapsuudesta asti. Veera ja Pauli Paavola haluavat osaltaan olla jatkamassa keskipohjalaista perinnettä. Kuva: Hanna PerkkiöKaustinenTanssivat sisarukset rakentavat 174-paikkaista hiehonavettaa
Kaustislaiset sisarukset Veera ja Pauli Paavola pitävät ylpeästi kiinni kansanmusiikkiperinteestä samalla, kun rakentavat omaa tulevaisuuttaan maatalousyrittäjinä.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Veera ja Pauli Paavola, 21 ja 22, rakentavat 174-paikkaista hiehonavettaa Puumalan kylään Kaustiselle.
- He tanssivat Ottoset-ryhmässä ja pitävät yllä kaustislaista kansanmusiikkiperinnettä, joka kuuluu myös Unescon listalle.
- Paavolat opiskelevat agrologeiksi, ja heidän perheensä maitotilalla on noin 240 lehmää.
Navettasaappaat vaihtuvat tanssikenkiin ja talikko viuluun, kun Veera, 21, ja Pauli, 22, Paavola suuntaavat maatilan töistä rakkaan harrastuksensa pariin.
Kaustisen Puumalan kylässä maatilalla varttuneille sisaruksille kansanmusiikki ja kansantanssi ovat olleet osa elämää pienestä asti. Molemmat tanssivat Kaustisen nuorisoseuran Ottoset-ryhmässä, jonka osaamisesta saadaan maistiaisia myös Farmari-messuilla.
Paavolat aloittivat tanssin ja viulunsoiton jo muutaman vuoden ikäisinä. Sama polku on tuttu myös sisarussarjan muille jäsenille, Lauralle, 24, ja Leeville, 19, vaikka heillä harrastus on sittemmin jäänyt vähemmälle.
Pauli Paavolallakin viulu on vuosien varrella jäänyt taka-alalle, mutta tanssikengät ovat pysyneet jalassa. Molemmat sisarukset opiskelevat parhaillaan agrologeiksi, mutta harrastukselle löytyy aikaa myös opintojen ja maatilan kiireiden keskellä.
”Tanssi ja musiikki tuovat vaihtelua työhön ja arkeen. Niiden kautta pääsee ilmaisemaan itseään ja omaa fiilistä.”
”Tanssi ja musiikki tuovat vaihtelua työhön ja arkeen. Niiden kautta pääsee ilmaisemaan itseään ja omaa fiilistä”, Pauli Paavola toteaa.
Kansallispuvut kuuluvat monen tanssiryhmän varustukseen. Paulilla on yllään Kaustisen miesten puku ja Veeralla naisten puku naapurikunta Vetelistä. Kuva: Hanna PerkkiöKaustisella ja koko seudulla perinne elää vahvana, ja kansanmusiikki ja -tanssi houkuttelevat uusia harrastajia. Vaikka moni Ottosten nuorista aikuisista on muuttanut opiskelujen tai töiden perässä muualle, harjoituksiin kokoonnutaan edelleen pitkienkin matkojen päästä.
”Tässä porukassa yhteisöllisyys on todella vahvaa. Meillä on hyvä ryhmähenki ja innostava ohjaaja”, Veera Paavola sanoo.
”Tässä porukassa yhteisöllisyys on todella vahvaa. Meillä on hyvä ryhmähenki ja innostava ohjaaja.”
Yhteisöllisyys näkyy Kaustisella laajemminkin. Pienellä paikkakunnalla kulttuuri kokoaa ihmisiä yhteen tapahtumiin ja talkoisiin. Kansanmusiikki kuuluu ja näkyy kylän arjessa.
Kaustislainen viulunsoitto on Unescon listalla, ja samalla se on osa paikkakunnan arkea ja juhlaa. Kuva: Hanna PerkkiöVuoden kohokohta ovat heinäkuiset Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Myös Ottoset nähdään festivaaliviikon aikana lavalla useaan otteeseen.
Sisarukset ovat päässeet esiintymään ja viemään kaustislaista perinnettä myös ulkomaille. Kansainvälistä tunnustusta perinne sai, kun kaustislainen viulunsoitto hyväksyttiin viisi vuotta sitten Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Nuoret ovat omista juuristaan ylpeitä ja haluavat pitää niitä näkyvästi esillä. Perinteen säilyminen vaatii heidän mukaansa myös uudistumista. Kansanmusiikki ja -tanssi eivät ole vain menneisyyden vaalimista, vaan elävää ja kehittyvää kulttuuria, joka puhuttelee tässä ajassa.
Maatilan työt ovat Pauli Paavolan arkea, mutta aikaa löytyy myös kansantanssiharrastukselle. Kuva: Hanna PerkkiöPerinteet ja nykypäivä kohtaavat myös maatilan arjessa. Sisarukset ovat kasvaneet isovanhempiensa perustamalla tilalla, jota vanhemmat Virpi ja Petri Paavola ovat jatkaneet ja laajentaneet noin 240 lehmän maitotilaksi.
Nyt nuori sukupolvi rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Sisarussarjan voimin perustettu yritys suuntautuu jalostukseen ja lihantuotantoon, ja puolen kilometrin päähän kotitilalta on nousemassa uusi 174-paikkainen hiehonavetta.
Maatalousyrittäjyydessä Veera Paavolaa vetävät puoleensa erityisesti työ luonnon ja eläinten parissa sekä usko suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuteen.
”Ruokaa tarvitaan aina. Haluamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa niin, että ympäristöä ja sen mahdollisuuksia hyödynnetään järkevällä ja kestävällä tavalla”, Pauli Paavola komppaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
