Koulukiusaaminen näkyy aivojen magneettikuvissa, selvisi suomalaistutkimuksessa

Koulukiusaaminen on sitkeä ongelma. Suomalaisista peruskoululaisista noin joka kymmenes on kokenut kiusaamista. Maailmalla Unescon mukaan noin kolmannes oppilaista on joutunut kiusaamisen kohteeksi vähintään kerran viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Kiusatut kärsivät masennuksesta ja ahdistuksesta sekä itsetuhoisista ajatuksista. Usein seurauksena on myös ihan fyysisiä vaivoja kuten päänsärkyä ja vatsakipuja.

Turun yliopistossa päätettiin tutkia, miten kiusaaminen näkyy aivoissa. Tutkimuksen kohteina oli ryhmä 11–14-vuotiaita nuoria ja 19–39-vuotiaita aikuisia.

He vastasivat ensin kyselyihin koulukiusaamisen kokemisesta. Sitten heille näytettiin lyhyitä videoita kiusaamistilanteista ja samalla seurattiin tapahtumia aivoissa toiminnallisella magneettikuvauksella.

Videot oli tehty kouluympäristössä ja näyttelijöinä oli koululaisia. Niissä esitettiin kiusaamista, sekä sanallista että fyysistä, ja myös poissulkemista.

Videon katsoja oli ikään kuin kohteena. Verrokkina oli videoita positiivisista kohtaamisista. Kiitokseksi tutkimukseen osallistumisesta nuoret saivat kolmiulotteisen kuvan aivoistaan ja kolme leffalippua, aikuiset 50 euroa vaivanpalkkaa.

Videoiden aiheuttama kiusaamisen kokeminen aktivoi täysin eri osia aivoissa kuin positiivisen videon näkeminen. Aivoissa näkyi hälytystilaan ja stressiin liittyviä muutoksia sekä nuorilla että aikuisilla.

Myös aistimuksiin ja kehon tilojen havainnointiin liittyvissä aivokuoren osissa näkyi aktivaatiota, nuorilla voimakkaammin kuin aikuisilla.

Niillä, joilla oli kiusatun historiaa, nähtiin muita voimakkaampia muutoksia tunnesääntelyyn liittyvillä aivoalueilla. Aikuisilla ne olivat lievempiä. Tutkijoiden mukaan se voi olla seurausta ajan mukana kehittyneistä turtumisprosesseista.

Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Birgitta Paranko Turun PET-keskuksesta tiivistää tulokset näin: ”Kiusaaminen ei ole pelkkä sosiaalinen ilmiö, vaan sillä on välittömiä ja mitattavia vaikutuksia keskushermostoon. Kiusatuksi joutuminen käynnistää aivoissa samanlaisia hälytysjärjestelmiä kuin fyysiset uhat.”