Tankkasin klapikoneeseen vahingossa dieseliä – näin kävi

Klapisäkki oli jo puoliksi täynnä, kun klapikoneesta loppui bensiini. Klapikoneeni on noin 15 vuotta vanha ja henkilöautolla vedettävää mallia. Sen voimakoneena on Hondan 11-hevosvoimainen GX 390 -bensiinimoottori.

Asiaa sen kummemmin ihmettelemättä kävin hakemassa varastosta oranssin polttoainekanisterin, jossa oli vielä puoli tankillista jäljellä.

Tankkauksen jälkeen klapikoneen käynnistyminen olikin yllättävän vaikeaa. Kone yskähteli ja örähteli, mutta ei oikein suostunut käymään. Savuakin tuli yllättävän paljon.

Tässä ei sinänsä vielä ollut mitään kovin kummallista. Joskus tankin tyhjentyessä kestää aikansa, ennen kuin kaasutin täyttyy ja kone alkaa käydä kunnolla.

Klapikone on vuodelta 2010 ja toiminut luotettavasti perushuollolla. Kuva: Jyrki Karkinen

Nyt kuitenkin tilanne vaikutti normaalia pahemmalta: kone lähti onnahdellen käyntiin ja sammui heti, jos otin rikastimen eli ryypyn pois päältä.

Arvelin syyksi vanhaa polttoainetta, sillä viimeksi käytin klapikonetta syksyllä. Sen tankissa ollut bensiini oli noin kuusi kuukautta vanhaa, ja nykypolttoaine vanhenee nopeasti.

Ajan kuluessa bensiinistä haihtuu osa, ja jäljelle jäänyt osuus saattaa muodostaa kaasuttimeen jäämiä, jotka tukkivat siellä olevia kapeita kanavia. Tämä on hyvin yleinen syy siihen, että ruohonleikkurit ynnä muut sesonkikoneet saattavat olla hankalia käynnistää keväällä.

Olin jo ryhtymässä kaasuttimen puhdistustalkoisiin, kun mieleeni juolahti eräs asia. Säilytän bensiiniä oransseissa kanistereissa ja dieseliä mustissa. Kevättalvella kuitenkin tarvitsin pikaisesti hieman dieseliä, enkä siihen hätään löytänyt muita kanistereita kuin tuon oranssin.

Se oli silloin tyhjä, sillä bensiiniä kuluu nykyään hyvin vähän. Oikeastaan tuo klapikone ja moottorisaha ovat ainoat koneet, jotka enää toimivat bensiinillä. Kaikki muu toimii joko dieselillä tai sähköllä.

Nuuhkaisin polttoainekanisteriin jäänyttä ainetta. Se ei vielä paljastanut sitä dieseliksi, sillä Nesteen huoltoasemalta tankkaamani Futura-diesel on modernia ja tehty vetykrakkaamalla eikä enää tuoksu samalla tavalla voimakkaasti kuin perinteisempi dieselpolttoaine.

Dieseliä kanisterin aine kuitenkin oli.

No, maito oli jo maassa ja edessä oli klapikoneen tankin tyhjennys ja kaasuttimen huuhtelu. Ennen sitä kokeileva mieleni kuitenkin heräsi.

Klapikone oli hieman yskähdellyt, vaikka tankissa oli aivan väärää polttoainetta. Voisiko siis bensiinimoottori käydä edes joten kuten modernilla talvilaadun dieselillä?

Poistin ilmansuodattimen ja avustin koneen käynnistymistä starttipilotin avulla eli spraypullossa olevalla herkästi kaasuuntuvalla aineella.

Vanha kansa tunsi aineen eetterinä, ja sellaisella voi hankalissa oloissa varovasti auttaa (vanhaa) moottoria käyntiin esimerkiksi kovalla pakkasella tai jos akku on heikko ja startti pyörittää moottoria liian hitaasti käynnistymistä varten.

Väärällä polttoaineella käyntiin lähtö onnistui vain käynnistys-sprayn avulla.  Kuva: Jyrki Karkinen

Aikani kokeiltuani klapikoneen moottori alkoi kuin alkoikin käydä. Savua tuli ensin vallan julmetusti, mutta moottorin lämmettyä savu oheni harmaaksi harsoksi.

Kone ei käynyt hyvin mutta pysyi kuitenkin käynnissä. Kun moottori lämpeni ja käynti hieman vakiintui, kokeilin varovasti jatkaa klapien tekoa.

Hyvin kevyesti käyttämällä kaikki klapikoneen toiminnot (katkaisu, halkaisu, kuljetinhihna) toimivat, kunhan puu ei ollut liian suuri.

Yllättäen sahaus oli toiminnoista vaativin, ja katkaisu pitikin tehdä hyvin hitaasti, jotta moottori ei sammunut.

Tein kokeeksi halkosäkin täyteen ja lopetin sitten. Diesel ei todellakaan sovi bensiinimoottorin polttoaineeksi, sillä se palaa sylinterissä huonosti ja karstoittaa sytytystulpan, männän, sylinterinkannen ja venttiilit nopeasti.

Moottorin lämmettyä savutus väheni ja käynti tasaantui, mutta teho oli yhä vain murto-osa normaalista.  Kuva: Jyrki Karkinen

Kokeiluni kuitenkin paljasti jotakin: todella tiukassa paikassa tai poikkeusoloissa dieseliä voi ehkä käyttää vanhemmissa bensiinimoottoreissa apuna. Ei siis yksinään, mutta jollakin seossuhteella.

Kun kerran moottori kävi raa’alla dieselillä, käynti paranisi, mitä enemmän seoksessa olisi bensiiniä.

Miksi tämä on tärkeää tietää? No siksi, että poikkeusoloissa bensiini on huomattavasti hankalampi tuote kuin diesel. Bensiini on pidemmälle jalostettu (siis kalliimpi ja hankalampi valmistaa ja kuljettaa) kuin diesel.

Säilyvyyden kannalta diesel on ylivertainen. Se haihtuu huomattavasti vähemmän kuin bensiini ja voi säilyä toimintakykyisenä pitkiäkin aikoja.

Poikkeusoloissa tilanne olisi siis todennäköisesti sellainen, että bensiinin saatavuus olisi rajoitettua ja varsinkin maatiloilla olisi käytettävissä huomattavasti enemmän dieseliä kuin bensiiniä.

Nykymoottorit eivät välttämättä ole yhtä varmatoimisia kuin vanhemmat ja yksinkertaisemmat bensiinimoottorit, kuten klapikoneen Honda GX 390.  Kuva: Jyrki Karkinen

Tuollaisessa tilanteessa on kullanarvoista, jos bensiiniä voi tavalla tai toisella säästää.

Jos siis olisi poikkeusolot, aivan varmasti kokeilisin käyttää diesel–bensiini-seosta klapikoneen polttoaineena. Ensin ehkä 20- tai 30-prosenttisella seoksella, ja jos moottori toimisi tyydyttävästi, ehkä jopa 50/50-seoksellakin.

Nyt kuitenkin tyhjensin dieselin pois klapikoneen tankista parempaan käyttöön. Klapien teko jatkui tuoreella bensiinillä kuten ennenkin – ja onneksi näin. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, kuinka lähellä meitäkin poikkeusolot voivat olla.