Viime vuosina yleistynyt kattorakenne voi vahingon sattuessa johtaa taloudelliseen painajaiseen – joissakin taloissa on jo palattu vanhaan

Muoti on aina näkynyt pientalojen rakenneratkaisuissa. Kaikki muistavat 1960–1970-lukujen valesokkelit ja tasakatot, 1980-luvun käkikellotalon, 1990-lukujen kahitiilitalot ja viimein 2000-luvun talopaketit.

Hyväksi koetut rakenneratkaisut ovat aina joutuneet tekemään kompromisseja muodin virtausten kanssa, eikä tämä päivä ole poikkeus.

Tämä vuosituhat on korostanut suoraviivaista modernismia, mutta myös uusvanhalla arkkitehtuurilla on ystävänsä.

Tänä vuonna Lempäälän Asuntomessujen messutalot olivat puuta yhtä kohdetta, Casa Onnenkiveä lukuun ottamatta. Hirsitaloja oli useita, joten runkomateriaalina se on hyvässä nosteessa.

Neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:stä pitää puppuna väitettä, että hirsitalo olisi itsessään terveellinen.

”Koneellisella ilmanvaihdolla se hyvä sisäilma oikeasti nykyään toteutetaan.”

Harkkotalon heikkoutena hän pitää sitä, että se joutuu olemaan ilman rappausta ensimmäisen vuoden. Vedet tahtovat tulla syysmyrskyillä läpi. Pahimmillaan talo on jo homeessa, ennen kuin päästään rappaamaan.

Monen sukupolven yhteisasumiseen suunnitellussa Villa Sydämessä voi nähdä veistoksellisuutta. Kuva: Rami Marjamäki

Arkkitehti Eevamaria Timlin mainitsee tämän päivän trendiksi, että tehostevärit rakennuksen ulkovaipassa ovat katoamassa ja ilme luodaan erilaisia materiaaleja vaihtelemalla. Lisäksi rakennukselle tahdotaan nyt veistoksellista näköä.

Räystäät ovat jo vuosia olleet usein varsin kapeat, ja mustaakin ulkoväriä suositaan. Kumpiakin asioita moni rakennusalan ammattilainen pitää järjen vastaisina, jos mittareina ovat rakennuksen kestävyys, helppohoitoisuus ja varautuminen ilmastonmuutokseen.

Katon muoto on 2000-luvulla vaihdellut aumakaton ja harjakaton välillä. Vielä edellisillä Asuntomessuilla talovalmistajat vakuuttivat, että valtaosa tahtoo harjakaton.

”Harjakatto on edelleen trendi, mutta aumakatto on uudelleen tulossa muotiin”, sanoo Timlin.

Jokela PRKK:sta muistuttaa harjakaton edusta – etenkin jos sinne rakennetaan ullakkotila.

”Jos sisätilat tehdään harjan suuntaisesti ja ullakko jätetään pois, kattorakenteeseen ei pääse ongelmatilanteessa kuin purkamalla katto sisä- tai ulkopuolelta.”

Asuntomessuilla moneen harjakattoiseen messutaloon onkin rakennettu ullakkotila. Kiinteä kulku tarkistusluukulle loisti sen sijaan poissaolollaan – mutta ehkä asia oli tarkoitus korjata, kun messupölyt laskeutuvat.

Korkeat tilat ja suuret ikkunat vaikeuttavat ikkunoiden pesua ja niiden vaihtamista, jos ruutu rikkoutuu. Kuva: Rami Marjamäki

Yhä useammin neliöt tahdotaan käyttää muuhun kuin lattiasta ulkokattoon ulottuvaan avoimeen tilaan, kuten tässä kohteessa.  Kuva: Rami Marjamäki

Sisätiloissa selkeä muutos yhä useammassa rakennuksessa vaikuttaa olevan luopuminen lattiasta kattoon ulottuvasta avoimesta sisätilasta.

Timlin kertoo, että avaruutta haetaan yhä mutta huomattavasti aiempaa pienemmillä avoimilla tiloilla.

Jokela muistuttaa, että sisätilojen suuret avoimet tilat valtavine ikkunoineen ovat melkoisen epäkäytännöllisiä jo pelkästään ikkunoiden pesun vuoksi.

Lisäksi auringon puolella suuret ikkunat joudutaan joka tapauksessa suojaamaan verhoilla, jotta rakennus ei muutu saunaksi tai viilentimet eivät huuda täydellä teholla koko ajan. Talvella taas suuret ikkunapinnat eristävät huonommin kuin eristetyt seinärakenteet, mikä lisää energiankulutusta ja vetoa.

Suuret ikkunat vaativat myös suuria verhoja, jotta auringonvalo ei kesällä kuumenna liikaa. Tässä ongelma on ratkaistu lamelliverhoilla. Kuva: Rami Marjamäki

Entäpä sitten sisustus? Sisustussuunnittelija ja yrittäjä Brittany Rowe osaa sanoa suorilta käsin pari päivän trendiä asumisessa: nyt halutaan sisällä pyöreitä muotoja ja pähkinän sävyjä.

Ne ovat sisustuksellisia ratkaisuja ja todennäköisesti vieläkin ohimenevämpiä ilmiöitä kuin rakennusten muodot ja rakenteet.