Teinitytön katoaminen tuo toisiaan inhoavat ystävät yhteen ratkomaan tapausta – uusi nuortenkirja vetää mukaansa ensi sivulta

Hyvä nuortenkirja on sellainen, jota aikuinenkin lukee mielellään. Siinä Katri Alatalo onnistuu uudessa nuortenkirjassaan Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle?

Kirja imaisee heti mukaansa. Santra Sarkkinen on kadonnut, ja hänen läheisimmät ystävänsä – jotka eivät juuri tunne toisiaan eivätkä myöskään pidä toisistaan – kokoontuvat yhteen ja kertovat, mitä Santran katoamista edeltävinä päivinä tapahtui. Pala palalta kokonaisuus alkaa hahmottua.

Alatalon fantasiakirjoista tutusta kauniista kielestä päästään nauttimaan vain hetkittäin, sillä kirja kerrotaan teini-ikäisten hahmojen äänillä, paikoin hyvin puhekielisesti. Ratkaisu toimii. Ilahduttavaa on myös huomata, että jokaisella hahmolla on selvästi oma persoona ja tapa puhua.

Erilaisten persoonien lisäksi hahmot edustavat laajaa joukkoa. On maahanmuuttajien lapsia, seksuaalivähemmistöjä, rikkinäisiä perheitä ja yliopistosta haaveilevia suorittajia.

Kirjan keskiössä on katoamismysteeri, mutta se käsittelee taitavasti nuoruuden kipupisteitä. Millaista elämä on, kun ei tiedä, mitä siltä oikeastaan haluaa, millaiset seuraukset väärillä valinnoilla on, miten rankkaa on elää lapsuudessa asetettujen vaatimusten mukaan ja, ehkä synkimpänä ajatuksena: jäisikö kukaan kaipaamaan, jos nyt katoaisin?

Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle? piilottaa ovelasti myös konkreettisia kanavia avun hakemiseen. Esimerkiksi kahden hahmon käymään viestinvaihtoon on listattu nettisivuja ja numeroita, joihin mielenterveytensä kanssa kamppaileva nuori voi olla yhteydessä.

Kirjasta tulee jostain syystä mieleen yksi oman nuoruuteni suosikkiteoksista, Tuija Lehtisen www.liisanblogi.net. Kenties siksi, että molemmat kirjat onnistuvat vangitsemaan ajalleen ominaisen nuorten elämän.

Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle? -kirjaa suositellaan yli 14-vuotiaille.

Katri Alatalo: Mitä tapahtui Santra Sarkkiselle? (2026). 206 sivua. Hertta kustannus. Kuva: Hertta Kustannus