Vesihanasta ei kuulu enää korahdustakaan – viimeksi putki jäätyi vuonna -85

Ennätyssyvyyksiin painunut routa on jäädyttänyt vesijohtoja eri puolilla maata tänä talvena totuttua enemmän.

Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat maaseudun sekä kesämökkien omista lähteistä ja kaivoista vedetyt vesijohdot, jotka usein käsin kaivettuna ovat jääneet routasuojauksen kannalta vaaravyöhykkeeseen.

Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämien routamittausten mukaan maa on jäätynyt monin paikoin Etelä-Suomessa yli kaksi kertaa tavanomaista syvemmälle, mikä väistämättä tarkoittaa vesijohtojen jäätymisiä.

Esimerkiksi Keski-Suomessa Laukaassa omat aamutoimeni saivat helmikuun puolivälissä uuden käänteen, kun vesijohdosta ei kuulunut korahdustakaan. Pakkanen oli jäädyttänyt metsän halki omasta lähteestä tulevan vesijohdon jossain matkalla, todennäköisesti tienalituksen kohdalla.

Tulppa voi olla muuallakin, esimerkiksi pakkasta maaperään johtavan kiven vieressä kulkevassa vesijohdon osassa. Edellisen kerran kyseinen vesijohto jäätyi umpeen vuosisadan pakkastalveksi kutsuttuna vuotena 1985, jolloin pakkanen ei noussut -20 asteen yläpuolelle edes päiväsaikaan yli kuukauteen ja yöpakkaset viihtyivät selvästi -30 asteen alapuolella.

Silloin kyseessä oli enemmän kuin vain pelkkä asukkaiden riesa, sillä vesijohdon jäätyminen katkaisi myös karjan juomaveden saannin. Vettä piti ajaa toista viikkoa palokunnan tankkiautolla, ennen kuin syöttövesiputken jäätynyt kohta saatiin paikallistettua ja sulatettua.

Vuosisadan pakkastalvena lumipeite hidasti roudan laskeutumista toisin kuin kuluvana talvena, jolloin metsissä roudalta eristävää lunta ei metsässä ole juurikaan vaaksaa vahvemmalti.

Merkit viittaavat nyt siihen, että edessä on ankara kelirikko, kun syvälle painunut routa muutaman viikon kuluttua alkaa sulaa. Vesijohtojen sulaminen itsestään voi viedä pitkälle toukokuun puolelle. Routa voi liikutella myös kaivonrenkaita paikaltaan, mikä lisää pintavesien valuman riskiä kaivoihin myöhemmin kesällä.