Mea Koistinen kävi Hertta-tyttärensä kanssa Kiertiksessä etsimässä lastenvaatteita ja leluja. Kuva: Juha Sinisalo
Pikkukunta tarjoaa palvelua, joka on kerännyt nolla kielteistä palautetta
Kiertiksessä 90 000 kiloa tavaraa on vaihtanut omistajaa, mutta joitain tavaroita joudutaan käännyttämään ovella.Tilaajalle
Euran ympäristötekniikan insinööri Satu Palokangas pitää kunnia-asiana, että kunnan kiertotalouskeskuksen Kiertis-myymälä on siisti. ”Mitään sotkuisia penkomislaatikoita täällä ei ole eikä tänne sellaisia tule.” Kuva: Juha SinisaloYli 90 000 kiloa tavaraa vaihtoi vuodessa omistajaa, mutta euroakaan ei liikkunut, kun vaate tai esine löysi uuden kodin. Miten tämä on mahdollista?
Kesäkuussa 2024 satakuntalaiseen Euran kuntaan avattiin kiertotalouskeskus Kiertis, jossa tavara liikkuu mennen tullen vaa’an kautta, mutta kassakonetta tiloissa ei ole.
Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana Kiertis ylitti odotukset, kertoo Euran kunnan ympäristötekniikan insinööri Satu Palokangas.
”Meitä on myönteisesti hämmentänyt sekä paikan suosio että median osoittama kiinnostus.”
Sana ”kiertotalous” kuulostaa monen korvissa abstraktilta sanahelinältä. Euran kunnalle ympäristöohjelmaa laatiessaan Palokangas mietti, mikä olisi mahdollisimman käytännönläheinen tapa saada kiertotalous osaksi kuntalaisten arkea.
Palokangas päätti ehdottaa kiertotalouskeskuksen perustamista kuntaan. Ehdotus hyväksyttiin kunnassa ja sille haettiin hankerahoitusta. Tilat keskukselle löytyivät entisestä päiväkodista, aivan kunnantalon naapurista.
Kiertotalouskeskus- ja kierrätyskeskus-sanoja saatetaan eri yhteyksissä käyttää tarkoittamaan samaa tai eri asiaa. Eurassa kiertotalouskeskuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa tavara vaihtaa omistajaa koordinoidusti ja jossa saman katon alla tarjotaan myös kunnan päiväkoti- ja koululaisryhmille kiertotalous- ja ympäristökasvatusta.
Kiertiksen kordinaattori Satu Tuomela (vas.) otti vastaan Merja Stenroosin tuomia tavaroita. Lahjoitetut tavarat asetellaan myymälään, josta uusi omistaja voi löytää itselleen käyttökelpoista vaatetta ja pientavaraa. Kuva: Juha SinisaloKiertotalouskeskuksen näkyvin osuus on second hand -putiikkia muistuttava tila.
Myymäläksikin tilaa voisi kutsua, mutta rahaa ei siellä liikutella. Kiertiksen aukioloaikoina tiistaista torstaihin homma toimii niin, että ”myymälään” voi tuoda tai sieltä voi hakea tavaraa tai tehdä molempia.
Kiertis liikuttaa vaatteita ja pientavaraa. Pientavaralla tarkoitetaan tässä esimerkiksi kirjoja, leluja, harrastusvälineitä ja sisustustavaraa. Kiertiksestä ei siis löydy vaikkapa huonekaluja tai kodinkoneita.
Kaiken tavaran pitää olla ehjää, toimivaa, siistiä ja hajutonta.
Palokangas tiivistää, että tavara on tuojalleen tarpeetonta, mutta toiselle käyttökelpoista.
”Joskus ihmisen voi olla vaikea erottaa tunnearvoa käyttöarvosta, sillä ei rikkinäinen ja likainen esine ole toisen silmissä aarre.”
Kiertis ei ole jäteasema, Palokangas korostaa. Tämän vuoksi heille ei voi jättää tavaraa aukioloaikojen ulkopuolella. Samasta syystä tavaraa joudutaan välillä käännyttämään ovella. Kiertikseen ei kannata yrittää tuoda homeelta haiskahtavaa tavaraa, lumppua tai rikkinäisiä esineitä.
”Joskus ihmisen voi olla vaikea erottaa tunnearvoa käyttöarvosta, sillä ei rikkinäinen ja likainen esine ole toisen silmissä aarre”, Palokangas kuvailee.
Käyttökelpoiset ja siistit vaatteet ja tavarat asetellaan myymälään järjestelmällisesti omille osastoilleen, kuten tavallisessa putiikissa ikään.
Euran kaltaisen pienen kunnan ei tarvitse ajatella pienesti, huomauttaa Euran ympäristötekniikan insinööri Satu Palokangas (oik.). Kuva: Juha SinisaloMyymälän ovea avataan tiuhaan, sillä keskivertopäivänä siellä käy 200 asiakasta. Lukeman suuruutta lisää se, että myymälä on auki vain viisi tuntia kerrallaan kolmena päivänä viikossa.
Kiertis työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkilöä, jotka voivat olla esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa tai työharjoittelussa.
Palokangas lisää, että Kiertis on siitä erikoinen kunnan tarjoama palvelu, että se on kerännyt vuodessa pyöreät nolla kielteistä palautetta.
Kiertis vetää 11 000 asukkaan Euraan kävijöitä paitsi naapurikunnista, myös maakunnan suurimmista kaupungeista, eli Porista ja Raumalta.
”Ei pienen kunnan tarvitse toimia pienesti”, Palokangas tiivistää.
- Osaston luetuimmat
