Kirjahyllyt tuntuvat jatkuvan loputtomiin. Silmät poimivat helminauhoina juoksevista kirjariveistä tuttuja selkämyksiä. Tuota luonto-opasta selasin lapsuudenkodissani. Tuon romaanin olen lukenut. Tuon kirjan haluaisin lukea. Ja tuon!
Tämä taitaa olla lukutoukan taivas.
Finlandia Kirjan valikoimissa on yli 600 000 käytettyä kirjaa. Jos Orimattilassa ja Lahdessa sijaitsevien varastojen kirjat laitettaisiin jonoon, tulisi letkasta 16 kilometriä pitkä.
”Pyrimme pitämään kirjat lukukäytössä, joten kirjoja on kertynyt aika paljon”, Finlandia Kirjan toimitusjohtaja Matti Pietilä sanoo hyllyjen välissä kulkien.
Osa kirjoista odottaa ostajaansa vuosikausia.
”Emme päätä asiakkaan puolesta, mikä kirja soveltuu luettavaksi. Hyvinkin erikoisille ja erilaisille kirjoille on etsijänsä. Esimerkiksi vanhaa Harlequin-hömppäromaania voi olla todella vaikea löytää mistään muualta.”
Kun Pietilä opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa, hänellä oli hyppytunneilla tapana kierrellä antikvariaateissa. Voisiko kirjoja myydä laajemmin verkossa?
Vuonna 2004 hän tyhjensi kaverinsa vanhempien kirjahyllyt ja perusti Antikvariaatti Kirjakulman. Sitten hän alkoi haalia kirjoja urakalla.
”Kiersin ruosteisella, vanhalla Nissan Vanettella pitkin pääkaupunkiseutua ja ostin kirjaeriä opintotuella.”
Pian Pietilällä oli hallussaan noin kymmenentuhatta kirjaa. Tilanne antikvariaattialalla tuntui kuitenkin vaikealta, joten Pietilä pakkasi myymättömät kirjat varastoon ja siirtyi rahoitusalalle.
Haave omasta yrityksestä eli läpi vuosien, ja vuonna 2010 tuntui hyvältä hetkeltä hypätä kohti tuntematonta.
Pietilän ystävä vuokrasi Orimattilassa hallia, jossa oli aiemmin toiminut suksitehdas. Paluu vanhoille kotikulmille tuntui järkevältä, sillä Orimattilassa toimitilat olivat huokeat, mutta pakettiautolla hurautti nopeasti pääkaupunkiseudulle noutamaan kirjoja.
Toiminta aloitettiin hallin yläkerrassa, jonne kirjat hilattiin lattialuukun kautta nostimella, jolla aikoinaan siirreltiin myös suksia.
”Ne olivat puusuksia eli puukuitu on liikkunut täällä kohta sata vuotta – vähän vaan eri muodoissa”, Pietilä veistelee kirjojen keskellä.
Pala kerrallaan kirjat valtasivat alaa hallista, ja vuoden yrittäjyyden jälkeen Pietilä palkkasi ensimmäisen työntekijän avukseen.
Koska Finlandia Kirjalla ei ollut lainkaan kivijalkamyymälää, oli verkkokauppaa helppo kasvattaa. Varsin pian yrityksellä olikin verkossa myynnissä Suomen suurin valikoima käytettyjä kirjoja.
Käytettyjen kirjojen myymiseen liittyy yksi suuri kysymys: miten liiketoiminnasta saadaan kannattavaa?
”Kuka tahansa osaa myydä sadan euron merkkivaatteen ja siinä on hyvä kate. Mutta kuka pystyy myymään kannattavasti muutaman euron hintaisia käytettyjä tuotteita?”
Pietilä lähti pureutumaan ongelmaan automatisoimalla ja tehostamalla kirjojen käsittelyä.
Finlandia Kirjalle saapuvat teokset arvioidaan. Pietilän mukaan noin 70 prosenttia kuluttajilta tulevista kirjoista päätyy myyntiin verkkokauppaan. Muilta kierrätettyjen kirjojen toimijoilta, kuten Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukselta ja Fidalta, tulevista kirjoista myyntiin menee vajaa puolet.
Osa kirjoista lahjoitetaan eteenpäin. Finlandia Kirja järjestää Lahden messukeskuksessa vuosittain Ilmaisen kirjan päivän, jossa viime vuonna jaettiin 65 000 kirjaa uusiin koteihin.
Osa kirjoista ei ole lukukunnossa tai niille ei yksinkertaisesti löydy enää lukijoita. Jos sivut ovat sopivaa paperilaatua, ne irrotetaan ja niistä valmistetaan eristemateriaalia. Finlandia Kirja toimittaa Ekovillalle vuosittain 150–200 tonnia paperia tähän tarkoitukseen.
Hankalasti kierrätettävistä kansista valmistetaan ehkä tulevaisuudessa lastulevyn tapaista kovaa levyä, mutta tuotekehitys on sillä saralla vielä kesken.
2010 Matti Pietilä perusti Finlandia Kirjan Orimattilaan. Tarkoituksena oli keskittyä käytettyjen kirjojen verkkokauppaan. Neljässä vuodessa yritys kasvoi Suomen suurimmaksi verkossa toimivaksi antikvariaatiksi.
2016 Verkkokaupassa oli myynnissä yli 100 000 nidettä.
2018 Finlandia Kirja käynnisti kirjojen kotinoutopalvelun, ja vuonna 2021 alettiin testata kirjojen keräyslaatikoita.
2023 Lahdesta hankittiin lisää toimitilaa ja koko kirjojen toimitusketju digitalisoitiin.
2024 Valikoima on 600 000 käytetyn kirjan kokoinen, minkä lisäksi verkkokauppaan on tullut myyntiin 30 000 uutta kirjaa. Yrityksellä on lähes 40 työntekijää.
Myyntiin menevät kirjat tutkitaan toistamiseen ja niiden kunto kirjataan ylös. Sitten ne valokuvataan ja viedään varastoon odottamaan ostajaa. Kirjan millintarkka sijainti hyllyerämaassa ja kaikki muut tiedot löytyvät tietokoneelta.
Kun joku ostaa kirjan verkkokaupasta, keräilykärryssä kulkeva tabletti kertoo mistä kirja löytyy ja kenelle se lähetetään. Keräilyreitit on suunniteltu niin, että hyllyjen välissä ei tarvitse kävellä turhaan edestakaisin.
”Kolmenkin euron kirja voi kulkea prosessimme läpi niin, että se kannattaa vielä laittaa myyntiin. Muuten aika paljon ihan lukukelpoisia kirjoja pitäisi hävittää vain sen takia, että ne tuomitaan kannattamattomiksi.”
Pietilä haluaa pitää mahdollisimman monet kirjat kierrossa. Siksi kirjastojen tarroilla kuorrutetut poistokirjat ja hieman repsottavatkin kirjat voivat päästä mukaan valikoimaan, voidaanhan ne myydä halvemmalla kuin täydellisessä kunnossa olevat teokset.
Kirjoista luopuminen on monelle hankala, mutta välttämätön päätös, jos esimerkiksi edessä on muutto pienempään kotiin tai perinnöksi saatu asunto täytyy saada tyhjennettyä.
Pietilä muistuttaa, että kirjojen myyminen on usein fiksumpi vaihtoehto kuin niiden jemmaaminen pahvilaatikkoihin jopa vuosikymmeniksi. Pahimmillaan huonot olosuhteet pilaavat kirjat.
”On kaunis ajatus, että joku saattaa etsiä niitä kirjoja. Kun kirjat liikkuvat, ne voi löytää. Aika harva tuote voi kiertää niin monelle käyttäjälle kuin kirja.”
Tässä suhteessa kirjakauppias ei kuitenkaan itse elä niin kuin opettaa. Intohimoinen keräilijä vaalii noin 2 500 fantasiakirjan ensipainosta, mutta nykyisessä kodissa kirjahyllyille ei ole tilaa. Opukset odottavat parempia aikoja laatikoissa.
”Se harmittaa. Kirjat pitäisi saada laatikoista arvoiselleen paikalle.”
Vaikka kuinka yrittäisi, kaikille kirjoille ei löydy seuraavaa lukijaa. Heikkolaatuisia kirjakerhokirjoja, tiiliskivimäisiä tietosanakirjoja ja Valittujen Palojen romaanilyhennelmiä on niin paljon, että niille ei ole kysyntää.
Monet antikvariaatit kieltäytyvät myös vastaanottamasta esimerkiksi Päätalon, Paasilinnan ja Hirvisaaren teoksia, sillä kaikille kirjoille ei riitä ostajia.
Pietilän mukaan kustantamot eivät onneksi tee takavuosien tapaan ylisuuria painoksia, mutta ylitarjonnan vaara on silti olemassa.
”Kun Remekseltä ilmestyy uusi huippusuosittu jännäri, ei mene kauan, kun kirpparipöydät alkavat täyttyä niistä. Niitä ei pysty kaikkia ilmaiseksikaan jakamaan pois.”
Pietilä näkee alansa tulevaisuuden valoisana. Syksyllä Finlandia Kirja otti valikoimiinsa myös uudet kirjat, ja käytettyjäkin kirjoja myydään koko ajan enemmän.
Joitain vuosia sitten kauhisteltiin kirjahyllyttömiä koteja, mutta nyt kirjoilla on alettu jälleen sisustaa maltillisesti. Massiivisella kirjahyllyllä ei enää tarvitse todistaa omaa sivistystään kuten muinoin, vaan hyllyyn kerätään omat suosikit.
”Painetun kirjan suosio ei ole poistunut varsinkaan käytetyn kirjan puolella.”
Kirjakauppiaskin ilahtuu, kun vanha kirja pääsee uuteen kotiin.
”Katson välillä tietokannastamme pisimpään myynnissä olleita kirjoja. On kiva huomata, että vaikka kirja olisi ollut kymmenen vuotta hyllyssä, joku sen sieltä lopulta ostaa.”
Siitä alkaa uusi lukuseikkailu.
