Kalliolan päärakennus on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina. Kuva: Petteri KivimäkiIsäntä testamenttasi torpparilleen talon, joka etsii nyt uutta elämää ‒ Suomessa on jopa 100 000 pientaloa tyhjillään
Etelä-Savon Kangasniemellä esitellään nyt hiljaisessa myynnissä olevia maaseudun autiotaloja. Verkkoliikenne osoittaa monen kiinnostuneen asuvan Uudenmaan kaupunkialueilla.TilaajalleKalliolan torppa Kangasniemellä erotettiin emätila Nojolasta 1920-luvulla.
Tilallinen Hjalmar Nojonen taisi olla pitkäaikaiseen torppariinsa tyytyväinen taikka sitten maan lunastus oli kovalla työllä maksettu, sillä hän testamenttasi Kalliolan ja 30 hehtaaria maata korvauksetta torppari Severus Honkaselle.
Talon ympärillä on ollut viljelysmaita, mutta ne on metsitetty 70-luvulla. Kuva: Petteri KivimäkiTalonpitoa jatkoi torpparin poika, jonka kotia kohtasi epäonni vaimon menehdyttyä keuhkotautiin vain 34-vuotiaana. Seuraavastakaan liitosta ei lapsia siunaantunut, joten talo sekä tyhjentynyt navetta testamentattiin tilan arjessa auttaneille siskonpojille.
”90-luvun taitteessa enon leskikin kuoli ja me sitten hieman ehostimme paikkoja”, kertoo nyt 79-vuotias siskonpoika Heimo Laukkarinen.
Laukkarinen osti veljensä osuuden kiinteistöstä ja on vuokrannut tyhjilleen jäänyttä taloa kesiksi – joskus talveksikin. Nyt talo on ollut muutaman vuoden tyhjillään.
”Olen lahjoittanut torpan tyttärelleni, mutta hänelläkin on oma koti toisella paikkakunnalla”, Laukkarinen sanoo.
Torpan navetassa pidettiin karjaa 60-luvun lopulle asti. Kuva: Petteri KivimäkiKalliola on yksi Suomen jopa 100 000 tyhjentyneestä pientalosta. Arvion mukaan toiset 100 000 asuinkiinteistöä on osa-aikaisessa lomakäytössä.
Maaseudun kuntia tyhjät kiinteistöt huolettavat, kun asukkaat puuttuvat ja verot jäävät kantamatta. Ennen kaikkea tilanteesta kärsii elinvoima.
Etelä-Savon Kangasniemellä tilanteeseen haetaan ratkaisua hauskalla tavalla. Autioille kiinteistöille järjestetään yhdeksän päivän messut 27.6.–5.7.
Kunnan järjestämille Autiotalojen messuille on koottu 19 tyhjillään olevaa taloa eri puolilta Kangasniemeä. Niitä yhdistää yksi asia: ne ovat asumattomia, eikä yksikään ole kiinteistönvälittäjällä aktiivisessa myynnissä.
Projektipäällikkö Elina Piispasen mukaan kohteita ei tarvinnut juurikaan houkutella mukaan.
“Kun tieto messuista levisi, ihmiset itse soittivat ja tarjosivat sopivia autiotaloja”, Piispanen kertoo.
”Tässä on ihanan autenttinen tunnelma”, miettivät markkinointiasiantuntija Heidi Lehto ja projektipäällikkö Elina Piispanen Kangasniemen kunnasta. Kuva: Petteri Kivimäki
Leivinuuni ja hella ovat jossain kohtaa uusittu. Kuva: Petteri KivimäkiAlun perin kiinteistöjä oli tarkoitus koota muutamasta kylästä, mutta hanke kasvoi nopeasti koko kunnan laajuiseksi.
Mukaan on mahtunut niin remonttikohteita kuin lähes muuttovalmiita taloja, mutta pääosa on vanhaa maaseudun rakennuskantaa. Vanhin rakennus on 1800-luvulta, uusin vuodelta 1997.
”Niinkin nuori talo voi kaivata pelastajaa”, Piispanen toteaa.
Heimo Laukkarinen on kiinnittänyt talon historian seinään. Kuva: Petteri Kivimäki
Apu-lehden irtonumero maksoi yhden markan vielä vuonna 1965. Kuva: Petteri KivimäkiMessujen tavoitteena on tuoda esiin myös ympäristö, johon talo kuuluu. Kyläyhdistykset järjestävät messujen aikana ohjelmaa ja esittelevät omaa toimintaansa.
Kiinnostusta on ollut jo ennen tapahtumaa. Muutamissa Piispasen saamissa yhteydenotoissa on kysytty paitsi taloista myös siitä, millaista elämä ja koulunkäynti paikkakunnalla on.
”Selausdatan mukaan sivuillamme vieraillaan erityisesti Uudeltamaalta käsin.”
Kalliolan torppa seisoo nimensä mukaisesti kallion päällä. Kuva: Petteri KivimäkiEU:n maaseuturahoitusta saaneen hankkeen taustalla on Kangasniemen yritys ratkaista tilanne, jossa tyhjät talot ja mahdolliset uudet asukkaat eivät kohtaa.
Messukohteeksi päätyi myös Kalliolan torppa.
”Me näimme messuilmoituksen lehdessä ja totesimme, että Kalliola hyötyisi asukkaista”, Heimo Laukkarinen taustoittaa tyttären kanssa tehtyä myyntipäätöstä.
Autiotalojen messujen kohteet on merkitty kartalle ja opasteet on pystytetty. Kuva: Petteri KivimäkiJoku rauhaa rakastava ostaja voi nyt tehdä Severuksen torpasta omansa. Viime vuosisadan alussa syntynyt pihapiiri sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kangasniemen keskustasta ja kilometrin päässä lähimmästä naapurista.
Hirsisen torpan ja metsämaiden lisäksi kauppaan kuuluvat navetta, maakellari, sauna ja korkeille kiville pystytetty aitta. Talolle lohkotaan 0,6 hehtaarin tontti. Laukkarisen mukaan tonttia voidaan sovittaessa kasvattaa esimerkiksi hehtaarilla.
Aitta on pysynyt kivijalallaan ainakin sata vuotta. Kuva: Petteri Kivimäki”Tontti on nimensä mukaisesti vakaalla kalliolla, niin rakennusten perustukset pysyvät suorassa”, Laukkarinen kommentoi.
Omistajien korkein toive on, että taloon saataisiin elämää.
”Jos joku käyttäisi sitä ja pitäisi kunnossa, niin se olisi tärkeää.”
Autiotalojen Messut Kangasniemellä 27.6.‒5.7.2026.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
