Oli kyse enää muutamista vuosista, ettei vuonna 1900 valmistunutta Rauhalinnaa menetetty. Savonlinnassa sijaitseva linnamainen huvila oli muine rakennuksineen ollut useaan otteeseen vähällä käytöllä ja hoidolla.
Nyt se on avautunut kokous- ja luksusmatkailun kohteeksi yli neljän vuoden kunnostuksen ja uudisrakentamisen jälkeen. Matkan varrella myös selvisi, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön suojelussa oli tapahtunut viranomaisten kömmähdys.
”Yllätyksiä tuli vähän joka suunnalta. Käsityö on hidasta, kun työ ei jäänyt vain pintojen peruskorjaukseen”, summaa sijoittaja Kyösti Kakkonen.
Hän osti veljensä Kari Kakkosen kanssa kiinteistön Savonlinnan kaupungin pakkohuutokaupasta syksyllä 2019.
Rauhalinna on malliesimerkki suomalaisesta osaamisesta, puurakentamisen taidonnäyte. Sellaisena sen säilyminen on myös tärkeää, kun eletään ilmastonmuutoksen aikoja, ajattelee Kyösti Kakkonen, joka varttui Kiihtelysvaarassa Pohjois-Karjalassa ja asuu edelleen puoleksi Joensuussa.
Ikäviin yllätyksiin kuului päärakennuksen kellari. Edeltävien remonttien virheiden vuoksi se oli purettava kalliota myöten puhtaaksi.
Selvisi, että Rauhalinnan suojelu oli rauennut kohteen siirryttyä valtiolta yksityiselle omistajalla 20 vuotta aiemmin.
Parhaimmillaan urakassa oli töissä yhtä aikaa 54 ammattilaista. Myönteinen yllätys oli, että perinteisten puutöiden taitajia löytyi paljon ihan lähiseuduilta. Kaikkiin erikoisempiinkin tehtäviin löydettiin tekijät kotimaasta.
Jos jollakulla on kokemusta toiminnasta niin poliitikkojen kuin viranhaltijoiden kanssa, niin Kyösti Kakkosella sitä on – kuudelta eri vuosikymmeneltä.
Turpeennostolla yrittämisen aloittaneet Kakkosen veljekset tunnetaan Tokmannista. Sen jälkeen kun kauppaketjun loputkin osuudet oli myyty vuonna 2012, Kakkonen-Yhtiöt siirtyi sijoittajaksi. Yritys rahoittaa pk- ja myös pörssiyrityksiä sekä omistaa liikekiinteistöjä.
Rauhalinna-projekti on silti opettanut konkariakin.
”Minullakin oli se yleinen harhaluulo, että Museovirastossa takerruttaisiin byrokratiaan. Kun siellä havaittiin, että me olimme aidosti halukkaita vanhan kulttuurihistoriallisen perimän säilyttämiseen, asiat menivät erittäin hyvin”, hän kehuu.
Kiitosta saa myös Savonlinnan kaupungin rakennusvalvonta.
”Kaikki paitsi Etelä-Savon ely-keskus ymmärtävät, että on säilytetty tärkeää perinnettä”, hän kritisoi.
Etelä-Savon ely-keskus vei Kakkosen urakan käräjille, joka koski ennen kaikkea terveydelle vaaralliseksi todettua talousrakennusta.
Selvisi, että Rauhalinnan suojelu oli rauennut kohteen siirryttyä valtiolta yksityiselle omistajalla 20 vuotta aiemmin.
Urakan kokonaisbudjetti nousi selvästi toiselle kymmenelle miljoonissa euroissa.
Vaikka puhutaankin entisöinnistä, siinäkin pätevät rakentamisen realiteetit. Kakkosen sanoin ”ei voida istua paperipinon päällä” tekemättä päätöksiä.
Kiinteistö vaati huomattavan määrän myös perusrakentamista: sähköt, vesi, viemäri ja ilmanvaihto, valokuitu, kiinteistölle tuleva tie ja muut kulkuväylät – kaikki piti laittaa uusiksi. Maalämpöjärjestelmä korvasi 1950-luvun öljykattilan.
Kun muu oli valmista, oman osansa teki kalustus. Alkuperäistä kalustusta ei ole jäljellä yhtä entisöityä sohvaa lukuun ottamatta.
Suomalaisen designin mesenaattina tunnettu Kakkonen ja puoliso Julianna Borsos ovatkin kiertäneet koti- ja ulkomaisia huutokauppoja. Hankinnat ovat 1700–1800 -luvun kalusteita ja muuta tarpeistoa.
”Onneksi minulla ja yrityksellämme oli myös iso vanhojen maalausten varasto. Niitä on voitu käyttää, että sisustus on tehty sen ajan hengen mukaisesti.”
Urakan kokonaisbudjetti nousi selvästi toiselle kymmenelle miljoonissa euroissa.
Suojellun arvokiinteistön ja rantojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu sata hehtaaria metsää.
”Se on ollut huonolla hoidolla. Sinne suoritetaan kunnostushakkuita. Ja jos lähistöltä löytyy, ostamme myös mielellään lisää”, Kakkonen valottaa jatkovaiheita.
Rauhalinnaa testattiin viime vuoden lopulla kokousten ja juhlien pitopaikkana. Sen jälkeen sitä on päästy myymään myös ulkomaille.
Kohde luetaan luksusmatkailuun. Turvallisuus, luonto ja puhtaus puhuttelevat. Osansa tekevät suosittujen lomakohteiden kuumentuvat kesät, mistä seikasta on jälleen viime viikkoina uutisoitu.
”Hullu veikkaukseni on, että Rauhalinnaankin tullaan osin sen vuoksi, että täällä on 25 eikä liki 50 astetta. Se on jo ihan terveysasiakin”, Kyösti Kakkonen tuumii.
Yli kolme kilometriä Saimaan rantaa tarjoaa eksotiikkaa eri vuodenaikoina: kesällä norppia, talvella lumen verhoamaa täydellistä hiljaisuutta.
