Rauhalinnan historiaan mahtuu monenlaista käyttöä – 124-vuotias häälahja odottaa nyt uusia arvovieraita

Nykyaikana harvoin ainakaan Suomessa lahjoitetaan hopeahääpäivälahjaksi taidokkaasti rakennettua puuhuvilaa. Heinäkuussa 1900 Säämingissä, joka nykyisin tunnetaan Savonlinnana, näin tapahtui. Kun juhlittiin Nils Henrik Weckmanin ja hänen puolisonsa Alman 25-vuotishääpäivää, vihittiin samalla käyttöön aviomiehen suunnittelema ja rakennuttama linnamainen kesähuvila.

Mikkeliläinen Weckman oli Haminan kadettikoulussa ja Pietarin insinööriakatemiassa opiskellut upseeri. Kenraaliluutnantiksi samoihin aikoihin kohonnut Weckman piirsi huvilan itse Haapaveden rantaan noin kuuden hehtaarin kiinteistölle, joka oli lohkottu naapurista Alman (os. Lönneström) kotitilasta.

Huvilaan yhdistettiin vaikutteita niin Venäjän huvilakulttuurista kuin Bysantista. Suunnittelussa ja valvojana oli mukana arkkitehti Allan Schulman.

Huvilaa kuvattiin rakennustaidon ihmeeksi: sen sisäänkäynti oli ammuttu kallioon, katonräystäät olivat täynnä puuleikkauksia ja ikkunoissa monivärisiä laseja. Kaiken kruunasi 30 metriin nouseva, spiraalimainen torni, jonka muodossa oli vaikutteita minareetista.

Weckman menehtyi kuusi vuotta myöhemmin vain 56-vuotiaana. Sen jälkeen huvila oli ensin perikunnan ja sukujen eri jäsenten käytössä. Alman kuoltua vuonna 1920 sen osti Nils Henrikin serkku, eversti Sixtus Hjelmman, joka toimi tuolloin Haminan kadettikoulun johtajana.

Eteläparveke oli matkan varrella vaurioitunut. Se rakennettiin uudelleen ja samalla palautettiin isännän makuuhuoneen pyöreä koristeellinen ikkuna.  Kuva: Saara Lavi

Tämä siirsi vain kolme vuotta myöhemmin kaiken irtaimiston Laatokan Karjalaan toiseen huvilaansa. Rauhalinnan osti Valtion Rautateiden Asemapäällikköyhdistys.

Yhdistyksen historiikista selviää, kuinka kallista kookkaan huvilan ja siihen liittyvien rakennusten ylläpito oli. Useiden keskusteluiden jälkeen yhdistys myi kiinteistön lopulta vuonna 1937 puolustusvoimille.

Sota lähestyi. Mikkelissä toimiva Päämaja otti Rauhalinnan käyttöönsä. Sieltä käsin harjoitettiin eversti Reino Hallamaan kehittämää, sodan useissa vaiheissa keskeistä radiotiedustelua. Lisäksi alueella suoritettiin myös ilmavalvontaa.

”Maastoon oli kaivettu konekivääripesäkkeitä ja taistelupoteroita. Vaikka ajan hammas on niitä peittänyt, ne tunnistaa kyllä edelleen”, sanoo alueella liikkunut nykyinen omistaja Kyösti Kakkonen.

Rauhalinnan erikoisuuksiin kuuluu torni, joka on 1920-luvulla lyhennetty.  Kuva: Saara Lavi

Joensuulainen sijoittaja osti veljensä Kari Kakkosen kanssa rapistuneen Rauhalinnan loppuvuodesta 2019.

Huvilassa on pinta-alaa yhteensä noin 700 neliötä. Sotien jälkeen sitä vuokrasi lomakodiksi Aliupseeriliitto kuuden vuoden ajan.

Vuodesta 1954 alkaen huvilalle löytyi kasvavien ikäluokkien tarpeisiin uusi käyttö: siinä toimi yhdentoista lukuvuoden ajan Tolvanniemen kansakoulu.

Arkistoissa on tämän jälkeen aukko, eikä ole tietoa, mihin valtio-omistaja rakennusta käytti. Vuonna 1970 Rakennushallitus vuokrasi sen Savonlinnan kylpylaitos oy:lle. Huvila tarvitsi ymmärrettävästi perusteellisen kunnostuksen, jota ohjasi Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellisen toimikunta.

Rauhalinnaan avautui kesähotelli, joka terveyskylpyläsäätiön mentyä konkurssiin siirtyi Lomaliiton hallintaan vuonna 1975. Maat ja kiinteistöt säilyivät valtiolla.

Rauhalinnan lattiat on tehty paneloimalla tammesta. Rakenne vastaa nykyisistä lähinnä sauvaparkettia.  Kuva: Saara Lavi

Ammattiyhdistysliikkeen perustama Lomaliitto pyöritti 1970–90-luvuilla useita kansan syvien rivien suosimia lomakohteita. Rauhalinnasta taas muodostui kuuluisien vieraiden majoituspaikka.

Presidentti Mauno Koiviston aikana hotellihuoneisiin vaihdettiin pidemmät sängyt ja kiinteistön alueelle rakennettiin lentopallokenttä. Huvilaa käytettiin vieraiden majoittamiseen myös presidentti Martti Ahtisaaren kaudella.

Rauhalinnassa ovat yöpyneet ainakin Ruotsin kuninkaalliset Kaarle XVI Kustaa ja Silvia sekä kesällä 1985 Japanin silloinen kruununprinssi Akihito ja prinsessa Michiko, joista tuli myöhemmin keisaripari.

Erityisiä turvajärjestelyjä aiheutti Israelin presidentti Chaim Herzogin vierailu kesällä 1990. Huvilan aluetta pystyttiin kuitenkin onneksi vartioimaan vierailuviikonloppuna Haapaveden selältä käsin.

Huoneet edustavat eri tyylejä ja niillä on omat tarinansa. Yksityiskohtien kuviot jatkuvat huoneesta toiseen.  Kuva: Saara Lavi

Hotellia entisöitiin toistamiseen vuonna 1988 Museoviraston valvonnassa ja se suojeltiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vuonna 1993.

”Hotellin keittiötä pidettiin yhtenä maan parhaista”, sanoo Kakkonen, joka aloitti veljensä kanssa Tokmanni-ketjun rakentamisen nimenomaan Savonlinnasta 1980-luvun lopulla.

Paikan ongelmaksi on kuitenkin mainittu vähäinen majoitustila. Sitä oli noihin aikoihin 16 yöpyjälle. Sen sijaan ravintola saattoi palvella 120 hengen illallisia.

Rauhalinnan kalusteet ovat päivitetty nykyaikaan. Kuva: Saara Lavi

Valtion omistuksia hallinnoiva Kapiteeli myi Rauhalinnan vuonna 2001, vaikka myyntiä yksityiselle kritisoitiin alueella. Paikan osti yrittäjä Veikko Heinonen Savonlinnasta tavoitteenaan rakentaa Rauhalinnan ympäristöön lomakylä. Hän hankki Savonlinnan kaupungilta myös viereisen Lehtiniemen tilan.

Kaavailut eivät koskaan toteutuneet, vaikka alueelle oli vuonna 2001 vahvistettu matkailuun painottuva asemakaava. Rauhalinna oli vähällä juhlakäytöllä vuoteen 2019, jolloin Savonlinnan kaupunki laittoi sen pakkohuutokauppaan.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia piisaa suuressa puuhuvilassa. Kuva: Saara Lavi

Sen jälkeen Kakkosten yhtiön suorittama entisöinti vei kaikkineen yli neljä vuotta.

Nyt Rauhalinna tekee paluuta valtio- ja yritysvieraiden kokous-, juhla- ja lomapaikaksi. Samalla sitä markkinoidaan luksusmatkailun brändinä Euroopan ja Aasian varakkaille matkustajille.

Linnamaisen huvilan käyttö ei ensiajatuksesta huolimatta ole kovinkaan kaukana sen alkuperäisestä roolista. Terijoen ja Hangon vanavedessä Savonlinna saavutti suosiota lomakohteena. Kun Saimaan kanava avautui vuonna 1859, Savonlinnaan alettiin suunnitella kylpylää. Se avautui vuonna 1896.

Nils Henrik Weckman kuului siihen suomalaisten upseerien ryhmään, joka yleni Venäjän armeijan palveluksessa korkeisiin virkamiestehtäviin. Rauhalinnassa nähtiin siis luultavasti hyvinkin arvovaltaisia, vauraita vieraita.

Siinä missä tuolloin vieraat saapuivat Pietarista höyrylaivalla, he tulevat nyt todennäköisimmin yksityiskoneella kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle Savonlinnan lentokentälle. Höyrylaivaristeily on toki edelleen loman yksi mahdollinen ohjelmanumero.

Artikkeliin on käytetty haastattelun lisäksi useita kirjallisia lähteitä.