Vesipullon laatu vaikuttaa siihen, miten paljon siitä irtoaa mikromuovia. Kuva: Timo Filpus
Tästä syystä vesijohtovesi on parempaa kuin pullotettu
Nykyihmiset ovat pullollaan mikromuovia, ja yhtenä isona ongelmana ovat kertakäyttöiset vesipullot.Tilaajalle
Vesijohtoveden suosimiselle on Suomessa paljon hyviä syitä. Kuva: Päivi KarjalainenKun liikkuu ihmisten parissa, huomaa heti, miten monella on repun taskussa vesipullo. Usein se on kertakäyttöinen muovipullo.
Riittävä nesteytys on tietysti tärkeää, mutta mukana tulee nykypulloista mikro- ja nanomuovia. Se kertyy elimistöön. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikro- ja nanomuovia löytyy jopa aivoista ja istukoista, kuten viime vuosina näilläkin palstoilla on kirjoitettu.
Concordia-yliopistossa Kanadan Montrealissa julkaistiin juuri melkoisen perusteellinen katsaus kertakäyttöisistä vesipulloista muovihiukkasten lähteenä.
Siinä todetaan, että ihmisten arvioidaan nielevän vuodessa 39 000–52 000 muovihiukkasta. Niillä, jotka nauttivat vetensä muovipulloista, hiukkasten määrä nousee 90 000 suuremmaksi kuin vesijohtovettä juovilla.
Muovihiukkaset ovat niin pieniä, ettei niitä silmin erota. Nanomuovi etenkin on alle mikrometrin kokoa, ja siksi se imeytyy elimistöön tehokkaasti ja menee jopa sisään soluihin.
Hiukkasten irtoaminen lisääntyy auringonvalossa ja kun korkkia avataan ja suljetaan.
Julkaisut aiheesta ovat lisääntyneet huimasti. Vuonna 2016 muovihiukkasten terveysvaikutuksista ilmestyi seitsemän artikkelia, vuonna 2023 niitä tuli 399. Samana aikana vesipulloja koskevat julkaisut lisääntyivät kahdesta 86:een.
Katsauksessa on kiinnostavia tietoja eri valmistajien vesipullojen laadusta. Parhaimmat olivat lähes puhtaita, kun joistakin irtosi yli 2 200 hiukkasta litraan vettä.
Hiukkasten irtoaminen lisääntyi korkin avaamisesta ja sulkemisesta, pullon puristelusta ja auringonvalon vaikutuksesta.
On täysin selvää, että olemme pullollaan mikromuovia. Vakuuttavaa näyttöä sen aiheuttamista terveysongelmista ei kuitenkaan vielä ole. Potentiaalisten riskien on povattu kohdistuvan hermostoon, lisääntymisterveyteen, elimistön puolustusmekanismeihin, suolen mikrobistoon ja syöpäalttiuteen.
Jollei mikromuovia saada teknisten uudistusten tai lainsäädännöllisten rajoitusten avulla kuriin, meillä voi olla edessä uudenlaisten terveysongelmien suma. Sekin on mahdollista, etteivät uhkakuvat toteudu.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
