Myös voileipäkakku voi saada pinnalleen koristeeksi ituja ja vaikkapa syötäviä kukkia. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
Idättäminen herättää siemenen ravintoaineet ihmisen haarukoitavaksi – suomalaisesta puhtaasta iduntuotannosta on haettu oppia jopa EU:hun
Lietolainen Lounasitu Oy on tuottanut ituja vuosikymmenet ja nähnyt, miten idut iskevät moneen nykypäivän trendiin.Tilaajalle
Ravinteikkaat idut sopivat muun muassa salaatteihin, leivän päälle ja aasialaistyylisiin keittoihin ja wokkeihin. Arkistokuva. Kuva: Pekka Fali1970-luvulla suomalaiset vasta totuttelivat lisäämään kasviksia ruokavalioonsa, mutta maailmalla jo ehditty päästä itujenkin makuun.
Iduilla tarkoitetaan idätettyjä siemeniä tai papuja. Idättämisen avulla herätellään siementen ja papujen kaikki ravinteet ihmisen haarukoitavaksi, ja koska idättämiseen ei tarvita valoa, idätys onnistuu ympäri vuoden myös Pohjolan perukoilla.
Suomen vanhin ja suurin ituja tuottava yritys on Liedossa toimiva Lounasitu Oy. Yritys toi ituihin liittyvän liikeidean Suomeen Isosta-Britanniasta jo vuonna 1976, kertoo Lounasitu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pirkka Rauvola.
1980-luvun nousukaudella terveelliset elämäntavat olivat pinnalla, ja Suomessa olikin 1980–1990-lukujen taitteessa kolmisenkymmentä itualan yritystä. 1990-luvun lama kaatoi niistä parikymmentä.
Rauvolan mukaan Suomessa on tällä hetkellä heidän lisäkseen yksi toinen valtakunnallinen ituyritys ja kolme paikallisempaa toimijaa. Kaikkien ituyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kolmen miljoonan euron luokkaa.
Alalla on paljon kasvunvaraa, sillä suomalaisten idunsyönti on lapsenkengissä, Rauvola kuvailee.
”Pelkästään Virossa syödään saman verran ituja kuin Suomessa, vaikka siellä on viisi kertaa vähemmän väkeä.”
Rauvola kuvailee, että monet tämän hetken ilmiöt antavat iduille nostetta. 2020-luku on ollut yhtämittaista maailman myllerrystä, mikä on saanut ihmiset havahtumaan kotimaisen tuotannon tärkeyteen. Samalla omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kiinnostaa yhä useampaa, ja ilmastosta huolestuminen on lisännyt kiinnostusta kasvikunnan tuotteisiin.
”Kasvu on jatkuvaa, vaikkakin hidasta”, Rauvola kuvailee.
Koko Lounasidun historian ajan yrityksen valikoimissa ovat pysyneet sinimailasen ja mungpavun idut, ja tällä hetkellä valikoimassa on kaksi muutakin tuotetta.
Tällä hetkellä yritys investoi uusiin 600 neliömetrin tuotantotiloihin, ja tarkoituksena on saada lähiaikoina markkinoille muun muassa aasialaistyylisiä, pitkiä mungpavun ituja.
Tuotteelle luulisi olevan kysyntää, Rauvola kuvailee, sillä tällä hetkellä Suomeen tuodaan Alankomaista tuhat kiloa pitkiä mungpavun ituja viikossa.
Lounasidun idättämät siemenet ja pavut tulevat Rauvolan mukaan sertifioiduilta eurooppalaisilta tuottajilta, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan idätettävän tavaran tuotantoon.
”Jos muuhun maailmaan vertaa, Suomessa on todella puhdas vesi ja ilma ja äärimmäisen tarkka elintarviketuotannon valvonta.”
Osalla lukijoista saattaa olla muistissa 2010-luvun alku, jolloin Euroopassa kerrottiin milloin minkäkin kasviksen tai marjan aiheuttaneen vatsatautiepidemioita. Rauvola huomauttaa, että vaikka joissain maissa nimenomaan idut nousivat tuolloin tikunnokkaan, ongelmat eivät missään vaiheessa koskettaneet Suomea. Tilanne oli itse asiassa päinvastainen, sillä Euroopasta tultiin Suomeen hakemaan oppia elintarviketurvallisuudesta.
Vuonna 2011 Euroopan Unioni (EU) rankkasi Lounasidun koko Euroopan puhtaimmaksi ja tarkimmaksi itutehtaaksi. Lounasidun tiloihin kävi tutustumassa parikymmenpäinen EU-tason delegaatio, joka käytti Liedossa näkemäänsä nykyisen EU:n laajuisen iduntuotantolainsäädännön pohjana.
”Jos muuhun maailmaan vertaa, Suomessa on todella puhdas vesi ja ilma ja äärimmäisen tarkka elintarviketuotannon valvonta”, Rauvola kuvailee.
Ituja on mahdollista kasvattaa sopivilla välineillä myös kotioloissa. Arkistokuva. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa piisaa myös maailmanluokan insinööriosaamista, Rauvola muistuttaa. Yksi suomalaiskeksintö, joka voisi mullistaa maailman ruuantuotannon, on otsonivesi.
Otsonivesi on nimensä mukaisesti otsonoitua vettä, ja tällä kemikaalittomalla nesteellä on mahdollista poistaa 99,9 prosenttia bakteereista ja viruksista. Rauvolan mukaan otsoniveden käyttö tarkoittaa rautalangasta väännettynä sitä, että Lounasidun tuotteet ovat taatusti taudittomia. Otsonivettä voidaan hyödyntää muussakin kasvisten- ja marjojentuotannossa ja vaikkapa kalanjalostuksessa.
”Otsonivedestä kannattaa pitää meteliä, sillä siinä olisi aineksia Suomen uudeksi Nokiaksi”, Rauvola tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
