Aikuiset kukkakärpäset pölyttävät kasveja ja toukkina ne syövät kirvoja. Kuva: Jarno Mela
Kukkalajien pitopöytä tuo hyötyä sekä pölyttäjille että viljelijöille
Suomen laajin maatalousmaan biodiversiteettitutkimus paljastaa, että oikein ajoitettu kukinta tukee pölyttäjiä ja parantaa samalla viljasadon terveyttä.
Tutkimuksessa on havaittu, että erityisesti hunajakukka, sinimailanen ja veriapila houkuttelivat pölyttäjiä. Kuvassa hunajakukka. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisilla pelloilla käydään tällä hetkellä luonnon ja viljelyn näkökulmasta poikkeuksellisen kiinnostavaa tutkimusta. Helsingin yliopiston ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) yhteisessä Maatalouden biodiversiteettiratkaisut -tutkimushankkeessa tutkitaan, miten peltoluonnon monimuotoisuus vaikuttavat pölyttäjiin, satokasveihin ja koko ruokajärjestelmään.
Tutkimushankkeesta on menossa kolmas ja viimeinen vuosi. Luonnon monimuotoisuuden tukemisella voidaan valjastaa satojen turvaamiseen sekä kasvinsuojeluaineiden käyttötarpeen vähentämiseen, kerrotaan tiedotteessa.
"Pellon kasvilajiston runsaus voi suojella pääviljakasvejamme ohraa, kauraa ja vehnää kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Tarvitsemme uusia keinoja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen ja luontokadon hillitsemiseen maataloudessa. Etsimme nyt molempiin konkreettisia ratkaisuja, joita viljelijät voivat toteuttaa suomalaisilla pelloilla", sanoo kasviekologian dosentti, yliopistotutkija Hanna Susi Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimustuloksissa on havaittu muun muassa, että kukkakärpäset ovat hyödyllisiä sekä pölyttäjinä että tuholaistorjujina: aikuiset pölyttävät kasveja ja toukat syövät kirvoja.
Kasvukausina 2024 ja 2025 tutkimusasetelma on toteutettu Etelä-Suomessa kymmenellä maatilalla. Tutkimus on laajin kukkakaistoihin ja aluskasveihin keskittyvä tutkimusasetelma, joka tuottaa käytännönläheistä tietoa suoraan viljelyssä olevilta pelloilta.
Tutkittavilla lohkoilla selvitetään käytännön keinoja, joilla viljelijä voi samanaikaisesti tukea luonnon monimuotoisuutta, vähentää tuholaisten aiheuttamia haittoja ja turvata satotasoja.
Kasvukauden 2024 tulokset osoittivat, että kerääjäkasvien viljelyllä ja pellon reunoille sijoitetuilla kukkakaistoilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Tärkeä tavoite on tarjota pölyttäjille ravintoa sellaisena aikana, kun sitä ei välttämättä ole muuten saatavilla.
Tutkimuksen odotuksena on löytää jokin avainkasvilaji, joka tarjoaisi mahdollisimman monelle eri pölyttäjälle ravintoa.
Tutkimustuloksissa on havaittu muun muassa, että kukkakärpäset ovat hyödyllisiä sekä pölyttäjinä että tuholaistorjujina: aikuiset pölyttävät kasveja ja toukat syövät kirvoja.
- Osaston luetuimmat
