8-vuotiaan Vihtori Valtosen päivä kotiopetuksessa alkaa matematiikalla.
Karoliina Valtonen ja Vihtori katsovat yhdessä tehtävät ja Vihtori jää tekemään niitä äidin viedessä eskarilaisen kylille. Äiti tarkistaa laskut kotiin tullessaan.
Sitten Vihtori ja pikkusiskot lähtevät pihalle. Siellä hoidetaan eläimet: kaksi ponia, kymmenkunta lammasta ja 15 maatiaiskanaa.
Sisällä Vihtori tekee äidinkielen kirjoitustehtävän ennen lounasta. Lounaan jälkeen on vuorossa eri aineita ja niiden projekteja.
”Joka päivä luetaan, kirjoitetaan ja lasketaan. Muut aineet katsotaan päivän mukaan”, kertoo Karoliina Valtonen.

Vihtori Valtonen kävi ensimmäisen luokan tavallisessa koulussa. Hän jäi kotiopetukseen viime syksynä, toisen luokan alkaessa.
”Meillä ei ole vakaumuksellista syytä tai periaatetta, että haluaisimme nimenomaan opettaa kotona, vaan se oli hänen kohdallaan paras ratkaisu”, kertoo Karoliina Valtonen.
”Hänellä oli erinomainen opettaja ja mukava luokka, mutta koulu oppimisympäristönä ei ehkä ollut hänelle sopivin. Rauhallinen oppimisympäristö edesauttaa opiskelua, se on saatu paremmin toteutettua kotikoulussa. Vihtori tykkää tutkia ja perehtyä asioihin syvällisesti.”
Perhe asuu Uudenkaupungin maaseudulla vuonna 1919 rakennetulla pientilalla. Pihassa on vanha navetta eläimille, heinäpelto, kasvihuone ja kasvimaa.
”Näen tämän hirveän antoisana oppimisympäristönä. Esimerkiksi liikunta tulee täällä hyvin luonnostaan, kun joka päivä lähdetään ulos, ratsastetaan, pyöräillään tai mennään retkelle”, kertoo Valtonen.
Loppukesällä kotikoulussa tutkittiin hyönteisiä ja sadonkorjuuta. Nyt yötaivas on kauneimmillaan, joten on hyvä hetki avaruuden tutkimiseen.
”Vuoden kierron seuraaminen konkretisoituu maaseudulla.”
Vihtorin kaverisuhteet olivat suurin kysymys, kun Valtoset miettivät kotikouluun siirtymistä.
”On mennyt tosi hyvin. Parhaan ystävän kanssa kyläillään viikoittain ja lisäksi Vihtorilla on viitisen muuta ystävää, joita hän tapaa”, kertoo Valtonen.
Omanikäisiä näkee myös harrastuksissa.
Haastavaa on kotikoulun ja arjen yhteensovittaminen: kotona olevat pikkusiskot Martta, 2, ja Sanelma, 1, antavat lisämaustetta kotikouluun.

Maaseudulla pitää varautua kaikkeen: esimerkiksi Hannes-myrskyn jälkeen perheen sähköt olivat poikki neljä päivää.
Silloin Vihtori ja Karoliina Valtonen selvittivät, mistä sähkö tulee ja tekivät hankaussähköä ilmapallon kanssa. Vihtori piirsi talon sähkölaitteineen ja toisen talon, ja mietti, millä laitteet voisi korvata.
”Oppiminen on hirveä luontevaa silloin, kun asiat ovat käsillä”, sanoo Karoliina Valtonen.
”Kotikoulussa voi tarttua ajankohtaisiin asioihin tai lapsilta tuleviin kysymyksiin. Se on suuri etu.”
Perheen isä Janne Valtonen työskentelee kala-alalla. Syksystä kevääseen tehdään pitkää päivää, mutta kesä ollaan vapaalla. Isän kanssa tehdään puutöitä ja kalastetaan.
Karoliina Valtonen on hoitovapaalla varhaiskasvatuksen opettajan työstä. Säännöllisen päivärytmin ylläpitäminen tulee hänellä selkärangasta.
Hän on etsinyt talvella kotikouluun sopivia oppimisen ja opettamisen tapoja.
”Emme seuraa mitään vaihtoehtopedagogiikkaa, mutta sieltä löytää lisätukea ja työkaluja, kun miettii, miten jotain asiaa lähdetään opiskelemaan.”
”Asioita voi opettaa aivan hirvittävän monella tavalla. Tavan löytäminen on suurempi haaste kuin itse asian opettaminen.”
Esimerkiksi Montessori-pedagogiikassa sidotaan oppimista tietyn teeman ympärille, Steiner-pedagogiikassa taas käytetään paljon taidetta.
Valtosilla kotikoulun runkona on kunnan opetussuunnitelmaa myötäilevä suunnitelma. Oppimista tehdään projektityyppisesti: tammikuussa alkoi ympäristöopin teema maapallon synty ja avaruus.
Tulivuoren purkaukset ovat muokanneet maapallon kehitystä monessa kohtaa.
Vuorossa on teemaan liittyvä tiedekoe: tulivuoren tekeminen lumeen elintarvikeväristä, ruokasoodasta, etikasta ja astianpesuaineesta.

Kokeita Karoliina Valtonen ei pidä. Ne voivat saada pänttäämään asioita pinnallisesti.
Hän seuraa Vihtorin oppimista keskustelemalla asioista. ”Kun keskustelemme, huomaan hyvin nopeasti, mitkä hänen tietonsa ovat.”
Kotiopetuksesta on tullut Valtoselle pelkästään positiivista palautetta niin kasvokkain kuin Facebookissakin.
Hän alkoi viime vuonna pitää kotikoulun oppimispäiväkirjaa Wanha Tammilehto -sivulla.
Kotiopetuksen jatkoa katsotaan Valtosen mukaan vuosi kerrallaan. Tavalliseen kouluun voi palata, jos se jossain kohtaa tuntuu olevan lapsen etu.