Suomessa toimii useita epävirallisia kouluja – Suojelupoliisia kiinnostavat yhteydet kansallisen turvallisuuden uhkiin
Kunnat joutuvat sulkemaan koulujaan, kun oppilaita ei riitä niihin. Uusille yksityisille kouluille ei ole myönnetty lupia vuoden 2018 jälkeen.Tilaajalle
Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisluvan voidaan myöntää hakijalle, jolla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset järjestää opetusta. Lisäksi edellytetään koulutustarvetta. Kuva: Johannes TervoSuomessa toimii useita epävirallisia kouluja.
Suojelupoliisi kertoo MT:lle, että ilman järjestämislupaa toimivia kotiopetuskouluja on eri puolilla Suomea. Ne eivät keskity millekään tietylle alueelle. Niiden määristä Supo ei pysty kertomaan.
Supoa ne kiinnostavat sikäli, kun niillä on liittymäpintaa mahdollisiin kansallisen turvallisuuden uhkiin.
Supon erikoistutkija Anna Santaholma kertoi joulukuussa STT:lle, että ilman lupia toimivat kotiopetuskoulut voivat altistaa lapsia radikalisoitumiselle.
”Näiden koulujen taustalla on usein fundamentalistista ja äärikonservatiivista ajattelua. Esimerkiksi äärioikeistolaiset ja ääri-islamin kannattajat suosivat näistä syistä kotiopetusta.”
Niiden määristä Supo ei pysty kertomaan.
Kotiopetukseksi katsotaan myös ryhmämuotoinen opiskelu, jossa opetuksen tarjoajalla ei ole opetuksen järjestämislupaa.
1980- ja 1990-luvun taitteessa Suomessa nähtiin piikki kotiopetusoppilaiden määrässä, kun ”villien koulujen” määrä kasvoi, opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsaus 2024 kertoo
Vailla toimilupaa toimivat Steiner- ja kristilliset koulut lisäsivät opiskelijamääräänsä hyvin nopeasti 1980-luvun jälkipuoliskolla.
Lainsäädäntö muuttui vuonna 1991 ja koulut saivat toimiluvan.
Nytkin Suomessa toimii katsauksen mukaan useita epävirallisia kouluja ja kotiopetusta tarjoavien perheiden yhteistyöryhmiä.
Vailla toimilupaa toimivat Steiner- ja kristilliset koulut lisäsivät opiskelijamääräänsä hyvin nopeasti 1980-luvun jälkipuoliskolla.
Kunta järjestää lapsille esi- ja perusopetusta.
Myös rekisteröity yhteisö, säätiö tai valtion oppilaitos on voinut saada valtioneuvostolta luvan opetuksen järjestämiseen.
Perusopetuksen järjestämisluvista tulee opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Anne-Marie Brissonin mukaan 3–5 hakemusta vuodessa.
Vuoden 2018 jälkeen valtioneuvosto ei ole myöntänyt opetuksen järjestämislupaa, jolla olisi perustettu kokonaan uusi koulu. Myönteiset päätökset ovat olleet jatkolupia määräaikaisiin lupiin.
”Valtaosa kunnista on jo joutunut tai ainakin lähivuosina joutuu lakkauttamaan omia koulujaan.”
Pääsyynä siihen, että uusille yksityisille kouluille ei ole myönnetty lupia, on Brissonin mukaan syntyvyyden romahtaminen Suomessa.
”Valtaosa kunnista on jo joutunut tai ainakin lähivuosina joutuu lakkauttamaan omia koulujaan. Silloin on vaikea näyttää toteen, että olisi olemassa koulutustarvetta.”
Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisluvan voidaan myöntää hakijalle, jolla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset järjestää opetusta ja lisäksi edellytetään koulutustarvetta.
Nyt voimassa on 109 esi- ja perusopetuksen järjestämislupaa, joista suurin osa on Uudellamaalla (41) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
