• MT 100 vuotta sitten: Maito ei maistu keskellä kesää

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 19.6.1926 myös Pohjois-Satakunnan maataloudesta, joka ei ollut yhtä kehittynyttä kuin muualla maakunnassa.
    Tilaajalle
    Sata vuotta sitten maidon menekki oli keskikesällä heikkoa. Kuvituskuva.
    Sata vuotta sitten maidon menekki oli keskikesällä heikkoa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    18.6.202622:00
    Tuovi Mäkipere

    Maidon menekki tällä hetkellä heikko.

    Kuten tavallisesti keskikesän aikaan, ovat nytkin maitomarkkinat käyneet hiljaisiksi ja menekki heikentynyt.

    Tuotanto sitävastoin on viime aikoina osoittanut osittaista nousua ja saapuneet maitomäärät kaikissa kulutuskeskuksissa lisääntyneet, joten liikamaitoa huomattavissa määrin on täytynyt Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan käyttää jalostustarkoituksiin.

    Hinnat ovat heikosta kysynnästä huolimatta kuitenkin edelleen pysyneet muuttumattomina, vaikka saattaakin olla odotettavissa, että ne varsinkin siellä, missä ovat korkeammat, vielä kesän kuluessa alenevat. Tällä hetkellä on maidon vähittäishinta Turussa 1:60 [nykyrahassa 64 senttiä], Tampereella ja Helsingissä 1:60 ja Viipurissa 2 markkaa [80 senttiä].

    Maamme monipuolisin ajoneuvo- ja valjastehdas mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa kesäkuussa 1926.
    Maamme monipuolisin ajoneuvo- ja valjastehdas mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa kesäkuussa 1926. Kuva: Kansallisarkisto

    Pohjois-Satakunnan maataloudelliset edellytykset.

    Satakunta on maamme vanhimpia viljelys- ja kulttuuriseutuja, jossa maataloudella yleensä on jo varmat edellytykset olemassa entistä määrätietoisempaan kehitykseen.

    Kuitenkin löytyy laajassa maakunnassamme myös sellaisia seutuja, missä nämä edellytykset ovat rajoitetummat, jopa usein pinnallisesti arvostellen melkein kokonaan puuttuvatkin. Sellainen seutu on Pohjois-Satakunta.

    Tämä maakuntamme osa, jota monasti on mainittu ”Satakunnan Lappina”, on seutua, missä kaukaisuus rautateistä ja asutuskeskuksista on ilmeisesti vaikuttanut sen, että se on jäänyt jäljelle muun Satakuntamme maataloudellisista saavutuksista.

    Kuitenkin Pohjois-Satakunta on joka tapauksessa seutua, missä maataloudella on sittenkin kieltämättä tulevaisuutta, sen kehityksellä edellytyksiä, joihin kiteytyy tämän maakunta-osan valoisamman tulevaisuuden toivo. [...]

    Ounasvaaran juhannus.

    Jo useina vuosina on Ounasvaaralle juhannusaattona kiivennyt lukuisa joukko matkailijoita ja muuta yleisöä ihailemaan kesäyön aurinkoa. Tänä vuonna on odotettavissa entistä enemmän juhannusaaton viettäjiä Ounasvaaralle.

    Laulajatar Oili Siikaniemi antaa kesäillan laulajaiset vaaran laella. Maisteri Väinö Siikaniemi lausuu muutamia aurinkoaiheisia Eino Leinon y.m. runoja. Torvisoittoa esittää Amerikan suomalaisten soittokunta. Kaikesta, päättäen tulee juhannusaattoilta Ounasvaaralh muodostumaan hauskaksi.

    Ulkomaisten vieraiden saapuessa.

    Suomen maatalousväellä on tänään kunnia ja ilo nähdä keskuudessaan veljeskansojen Viron, Latvian ja Liettuan maatalouden edustajia. [...]

    Soome põllumajanduse tegelastel on täna au ja rõõm näha eneste keskel viibimas vennasrahvaste Eesti, Latvia ja Leedu põllumajanduse esitajaid. [...]

    Somijas lauksaimnieku saimeš odien priecā jas redzē t savā vidū Igaunijas, Latvijas un Lietavas lauksaimnieku prieksstā vjus. [...]

    Suomijos ukininkai šiandien turi garbes tarp saves matyti broliškų Estijos, Latvijos ir Lietuvos taut ukininku atstovus. [...]

    Lisää aiheesta
    • Raul Kuutma jäi eläkkeelle teollisuusosaston johtajan tehtävästä maatalousrakennusyhtiöstä. Sitä aiemmin hän oli sellu- ja paperitehtaan yli-insinööri. Diplomi-insinöörin tutkintoon kuului neuvostoupseerin koulutus.

      Veteraani Suomen-poika Raul Kuutma: ”Elämä vapaassa Virossa on yhtä juhlaa”

    • Kaunis asettelu on puoli ruokanautintoa.

      Ravintolat | Raaka poro arvelutti tunturin huipulla, mutta maistui kuin maistuikin kaunis kattaus kyytipoikanaan

    • Komission asiantuntija Krystian Keciek<strong id="strong-a8b25c986228c738cad9f221728b743a"> </strong>osallistui Maitovaltuuskunnan kokoukseen etänä. Pöydän takana valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa (vas.) ja MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio.

      Maidontuotanto | Ruotsi onnistui kääntämään maidontuotannon kasvuun – Miksi Suomi jää jälkeen, tivataan EU-komissiosta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    maatalous
    maito
    Satakunta
    Ounasvaara
    historia
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää