Ruotsi onnistui kääntämään maidontuotannon kasvuun – Miksi Suomi jää jälkeen, tivataan EU-komissiosta

Maidontuottajat olivat tiukan paikan edessä kysyttäessä, miksi Suomen maitosektori ei pysty samaan kuin Ruotsi.

Kysyjänä oli asiantuntija Krystian Keciek EU-komission maatalouspääosastolta. Hän puhui etäyhteyden päästä Vantaalla 12. marraskuuta koolla olleelle Maitovaltuuskunnalle.

”Ruotsissa kaikki trendit tuntuvat olevan Suomen vastakohta”, Keciek totesi esitellessään EU:n maitosektorin nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Keciekin esittelemistä luvuista kävi ilmi, että Suomi on sijalla 13, kun EU-maat laitetaan suuruusjärjestykseen tuotetun maitomäärän perusteella.

Yhtä sijaa ylempänä on Ruotsi. Siellä maitoa tuotettiin viime vuonna 2,8 miljoonaa tonnia, kun Suomessa vastaava määrä oli 2,2 miljoonaa tonnia.

Keciekin kysymys jäi kuitenkin vaille kokousväen vastausta.

Kokouksen jälkeen MTK:n kotieläin- ja osuustoiminta-asiamies Jussi Savander kertoi kolme asiaa, jotka Ruotsissa on toisin kuin Suomessa.

Ensinnäkin Ruotsissa on saatu vuodesta 2015 jatkunut maidontuotannon lasku käännettyä nousuun. Maassa on nyt 3 500 lehmää enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi alalle on saatu uusia tuottajia: vuonna 2023 liki 20 tilaa ja viime vuonna 23 tilaa.

Tammi–elokuussa Ruotsissa tuotettiin maitoa 2,7 prosenttia enemmän vuodentakaiseen verrattuna. Vastaavasti Suomessa tuli vähennystä 0,8 prosenttia.

Myönteisten muutosten taustalla on Ruotsin kansallinen ruokastrategia sekä hallinnon, sidosryhmien ja tuottajien yhteistyö myönteisen kehityksen tukemiseksi, Savander totesi.

Strategian tavoitteena on ruuantuotannon kasvattaminen niin, että kotimaisia elintarvikkeita on kriisitilanteissakin riittävästi tarjolla.

Maidon osalta tavoitteeksi on muun muassa kirjattu, että ruotsalaiset meijerit ottavat vastaan sellaisen määrän maitoa, mikä tarvitaan tuottamaan 80 prosenttia Ruotsissa kulutettavista meijerituotteista. Nyt omavaraisuus maidossa on noin 70 prosenttia.

Kolmanneksi Ruotsissa on erillinen rahasto investointien varmistamiseen, Savander kertoi.

Tillväxtbolaget-nimisen rahaston omistavat Lantmännen, Ruotsin tuottajajärjestö LRF, Svensk Mjölk, Scan Sverige ja Växa. Rahasto myöntää lainoja muun muassa ruotsalaisille maatiloille.

Uusi-Seelanti lehmineen on maitomääränsä mutta myös sijaintinsa puolesta erityisen vahva peluri Aasian markkinoilla. Kuva: Satu Lehtonen

Viime vuonna Uusi-Seelanti vei eniten maitotuotteita, toisena tuli EU aivan saarivaltion kantapäiden tuntumassa. Molempien osuus maitotuotteiden viennistä maidoksi muutettuna oli noin kolmannes kummallakin.

Uusi-Seelanti on maitomääränsä mutta myös sijaintinsa puolesta erityisen vahva peluri Aasian markkinoilla

Kolmannella sijalla oli Yhdysvallat, jonka siivu oli 12 prosenttia.

Kymmenen suurimman maitotuotteiden viejän joukossa olivat myös muun muassa Iran, Uruguay, Saudi-Arabia ja Intia.

EU vie maitotuotteita lähes kaikkialle maailmassa, Keciek totesi esityksessään. Kohteina ovat ennen muuta Aasia ja Afrikka mutta myös Yhdysvallat. Unionin tuotteita myydään muun muassa Algeriaan, Saudi-Arabiaan, Kiinaan ja Japaniin.

Broilerin ja muun siipikarjanlihan kulutus kasvaa mutta punaista lihaa syödään entistä vähemmän.  Kuva: Sanne Katainen

EU-komission tuoreimman ennusteen mukaan kotieläintuotteet säilyttävät asemansa ihmisten tärkeimpänä proteiininlähteenä seuraavat 10 vuotta.

Maitotuotteiden kulutus pysyy vakaana, valoisimmat näkymät ovat juustoilla sekä funktionaalisilla tai muuten jonkin innovaation sisältävillä tuotteilla.

Lihan kulutus laskee, ja vuonna 2035 yksi EU-kansalainen syö 1,6 kiloa vähemmän lihaa kuin nyt.

Lihan kokonaiskulutusta vähentää naudan- ja sianlihan syömisen vähenemisen. Syynä on ihmisten huoli maataloustuotannon kestävyydestä ja eläinten hyvinvoinnista.

Siipikarjanlihaa sen sijaan kulutetaan entistä enemmän, koska se on edullista ja kuluttajien mielestä punaista lihaa terveellisempää, Keciek kertoi.