Kun nurmi korjataan pellosta oikea-aikaisesti, saadaan rehun energia- ja valkuaispitoisuutta parannettua. Kuva: Johannes Tervo
Tästä syystä neljän nurmisadon taktiikka kohtuullistaa kustannuksia maitotilalla ‒ malli haettiin Ruotsista
Ensimmäinen nurmisato Österbergin tilalla korjataan touko‒kesäkuun vaihteessa, kakkossato juhannuksen jälkeen, kolmas elokuun alussa. Nelossato saattaa viivästyä lokakuulle.TilaajalleMaalahti
Maanviljelijä Alexander Österberg testasi neljän nurmisadon taktiikkaa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Vaikutukset karjatilan kustannuspuoleen ovat olleet myönteisiä. Kuva: Johannes TervoMaalahdessa Pohjanmaalla lypsykarjatilaa pyörittävä Alexander Österberg siirtyi kymmenen vuotta sitten tekemään kolmen sijaan neljä nurmisatoa vuodessa.
”Minusta taisi tulla silloin aika tunnettu kylähullu. Niin harvinaista tämä silloin oli, eikä vieläkään neljää nurmisatoa tee koko maassa kuin reilut parikymmentä tilaa”, Österberg toteaa.
Rohkea kokeilu on vuosien saatossa osoittautunut oikeaksi valinnaksi, sillä useamman nurmisadon taktiikalla maidontuotannon kustannukset on saatu aiempaa halvemmiksi.
”Se johtuu siitä, että eläinten ruokintakustannus on nyt paljon edullisempi”, viljelijä tähdentää.
Idea kokeiluun sai alkunsa, kun Österberg keskusteli vuosikymmen takaperin nurmisadoista ruotsalaisen viljelijäkollegansa ja lypsykarjatiloihin erikoistuneen ruokintasuunnittelijan kanssa.
”Ruotsalaiskollega ihmetteli, miten Suomessa on niin huono rehun energia- ja valkuaispitoisuus suhteessa siihen, mihin Ruotsissa on totuttu. Ratkaisu on korjata nurmisato meillä totuttua aikaisemmin, kun sen laatu on parhaimmillaan.”
”Ruotsalaiskollega ihmetteli, miten Suomessa on niin huono rehun energia- ja valkuaispitoisuus.”
Ensimmäinen nurmisato Österbergin tilalla korjataan jo touko‒kesäkuun vaihteessa, kakkossato heti juhannuksen jälkeen ja kolmas elokuun alussa.
”Neljäs menee pitkälle syyskuuhun, kuun loppupuolelle. Joskus on lokakuussakin se tehty. Pikkupakkanen ei vielä haittaa, kun nurmisatoa korjataan.”
Olennaista korkealaatuisten nurmisatojen saamisessa on typpilannoituksen onnistuminen.
”Ykkössatoon laitetaan 70 kiloa typpeä heti, kun pellot kantaa, yleensä toukokuun alussa. Kakkossatoon tulee 35 kiloa typpeä, kolmanteen 70 kiloa ja neljänteen maksimimäärä, yleensä 30‒50 kiloa”, Österberg sanoo.
”Se aina vähän luo rajoitteita lannoitukselle, millainen maa on pellossa.”
Tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä Österbergillä on 30 hehtaaria omia peltoja. Hieman kauempana omia peltoja on 45 hehtaaria ja vuokra- tai sopimusmaita 40 hehtaaria.
”Pellot ovat pääasiassa nurmella. Lisäksi viljelyssä on hieman vehnää, jota ajetaan pieni määrä rehuksi.”
”Se aina vähän luo rajoitteita lannoitukselle, millainen maa on pellossa.”
Tilalla on käytössä nurmiseos, joka sisältää 25 prosenttia Rubinia-timoteitä, 25 prosenttia Grinstad-timoteitä, 15 prosenttia SW Minto -nurminataa, 15 prosenttia Valtteri-nurminataa sekä 20 prosenttia SW Birger -englanninraiheinää.
”Tämä seos on mietitty yhdessä neuvojan kanssa tarkkaan tilamme lähtökohdista käsin.”
Nurmisadot korjataan Österbergin pelloilta 3,5-metrisellä niittokoneella ja kolmella kärryllä.
”Lisäksi käytössä on JF 1050 -silppuri. Koneet ovat omia. Traktoreita kuskeineen vuokrataan välillä töihin.”
Säilörehu tehdään Österbergin tilalla aumaan.
Kasvukausi on sujunut odotusten mukaisesti maalahtelaisella lypsykarjatilalla. Kuva: Johannes Tervo15 vuotta maatalousyrittäjänä olleen maalahtelaisen navettaa on kehitetty ja uudistettu viime vuosina.
”Meillä oli ensin robotti, mutta siitä siirryttiin asemalypsyyn. Meidän tilalla tuotantoa on pystytty sillä tavalla laajentamaan ilman valtavan suuria investointikustannuksia”, Österberg kertoo.
Laajennusta on tehty joka vuosi neljän viimeisen vuoden aikana. Kolmen viime vuoden kuluessa lehmäluku on kasvanut keskimäärin kahdellakymmenellä päällä vuosittain.
Tilalla on nyt noin sata lypsävää lehmää ja saman verran nuorkarjaa.
”Ollaan ratkaistu asia palkkaamalla ulkopuolista työvoimaa. Meillä on kolme pysyvää työntekijää ja yksi kesätyöntekijä navetassa.”
Viljelijän mukaan osaavat työntekijät ovat ratkaisevassa roolissa tilan menestyksessä.
”Meillä on navetassa työnjohtaja, jolla on poikkeuksellisen hyvä karjasilmä. Hän on niin hyvä työntekijä, että harvoin meillä on lehmä mennyt yli sataa päivää tyhjänä.”
Kuluva kasvukausi on mennyt odotusten mukaisesti, kertoo Alexander Österberg.
Pelto- ja navettatyöt ovat sujuneet, mutta sudet ovat alkaneet viihtyä pihapiirissä turhan tiiviisti.
”Viikoittain, yleensä pari kertaa viikossa, näkyy susia valvontakamerassa.”
Nuorkarja on ulkosalla, joten mahdollisiin ongelmiin joudutaan valmistautumaan.
”Suunnitelmissa on varautua petoihin rakentamalla aita nuorkarjan ympärille.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
