Maitovaltuuskunta kokoontui Vantaalla 12. päivä marraskuuta. Kuva: Jarno Mela
Maidontuottajat laativat itselleen tavoitteen: Kannattavuuskerroin nostetaan yli haamurajan
Maitoalan ensimmäinen yhteinen strategia asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, jotta tulevaisuudessa maidontuottajan ammatti kiinnostaisi nuoria.Tilaajalle
Tiina Linnainmaa jatkaa Maitovaltuuskunnan puheenjohtajan ensi vuonna. Valtuuskunnan kokouksen sihteerinä toimi MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio. Kuva: Jarno MelaMaitotilojen kannattavuuskerroin on viiden vuoden kuluttua yli yhden, asettaa tavoitteeksi uusi suomalaisen maitoedunvalvonnan strategia.
Kannattavuuskerroin kuvaa maataloustuotannon kannattavuutta. Tänä vuonna kerroin on 0,97, ennustaa Luonnonvarakeskus Luke.
Strategia on lajissaan ensimmäinen ja antaa suuntaviivat toiminnalle vuosille 2026–2035. Strategia on Maitovaltuuskunnan, MTK:n maitovaliokunnan, MTK-keskusliiton ja SLC:n yhteinen.
Maitovaltuuskunta hyväksyi strategian kokouksessaan Vantaalla 12. marraskuuta. Tuottajajärjestöjen hallitukset antavat sinettinsä lähiviikkojen aikana.
Strategian visio on, että suomalainen maidontuotanto on kilpailukykyinen ja kestävä ruokajärjestelmän suunnannäyttäjä.
Kannattavuuskertoimen ja kannattavuuden kohentumisten lisäksi tavoitteena on, että maidontuotanto muuttuu nuoria houkuttelevaksi alaksi, joka panostaa vientiin ja korkean jalostusasteen tuotteisiin.
Tarkoitus ei ole ainoastaan turvaa maidontuottajien asemaa, vaan vahvistaa koko sektorin kilpailukykyä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, strategiassa todetaan.
Strategiassa on asetettu tavoitteet viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päähän.
20 vuoden suomalainen maito on arvostettu ja korkealaatuinen raaka-aine niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä elintarviketeollisuudessa, maitoedunvalvonta linjaa.
”Suomi on globaali esikuva vastuullisessa maidontuotannossa, jossa ilmasto- ja vesijalanjälki ovat maailman alhaisimpia ja eläinten hyvinvointi on läpinäkyvästi todennettu. Maidontuotanto on kannattavaa, omavaraista ja kilpailukykyistä muodostaen alueellisen elinvoiman kivijalan.”
”Tähän ei jämähdetä, maailma muuttuu.”
Maitosektori on merkittävä osa suomalaista maataloutta: vuonna 2024 maidontuotanto muodosti 36 prosenttia koko maatalouden myyntituloista.
Suomessa toimii noin 4 000 maitotilaa, jotka tuottavat noin kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa.
Startegiaa tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti, koska toimintaympäristö muuttuu koko ajan.
”Tähän ei jämähdetä, maailma muuttuu”, kiteytti Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa.
Kokouksen avauspuheenvuorossaankin Linnainmaa toi esiin, että monimutkaisessa toimintaympäristössä pärjätäkseen maitosektorin tulevaisuus vaatii kykyä vaikuttaa oikeaan aikaan, yhdessä ja rakentavasti.
Maitovaltuuskunta juhli Vantaalla 30-vuotista taivaltaan, joka alkoi Suomen liityttyä EU:hun.
Maitovaltuuskunta juhli Vantaalla 30-vuotista taivaltaan, joka alkoi Suomen liityttyä EU:hun.
Sekä kokouksessa ja että sitä seuranneessa juhlapaneelissa pidetyistä puheenvuoroista kävi selväksi, että päätöstä valtuuskunnan perustamisesta pidetään edelleen hyvin kaukonäköisenä päätöksenä.
Yhteinen maito-osuuskunnat kokoava valtuuskunta on tuonut alalle yksin puurtamista leveämmät hartiat ja äänen, jota on kuunneltu ja kuunnellaan viranomaisia myöten Brysselissä asti.
Paneeliin osallistunut kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä totesi muun muassa, että peltokasvipuolella viljelijöiden olisi hyvä ottaa maidontuottajien järjestäytymisestä mallia.
Linnainmaa valittiin jatkamaan Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana vuonna 2026. Varapuheenjohtajaksi valittiin Arsi Kanala. Varapuheenjohtajana Arto Heikkinen ei enää asettunut ehdolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
