Seurakunnan entinen kirkkoherra Markku Järviö käy toisinaan toimittamassa Nakkilan kirkolla siunauksia ja kasteita. Kuva: Jussi PartanenNakkilan seurakunta onnistui siinä, missä moni muu kipuilee: ”Yhtään valitusta ei tullut”
Monella seurakunnalla on hankaluuksia kiinteistöjensä kanssa. Nakkilassa ongelmiin reagoitiin hyvän sään aikana.TilaajalleMoni suomalainen seurakunta kamppailee liian suuren kiinteistömäärän kanssa. Kirkkokansan vähentyessä ja korjausvelan kasvaessa talomäärän ylläpito muuttuu taloudelliseksi rasitteeksi.
Satakuntalaisessa Nakkilan seurakunnassa tähän ongelmaan tartuttiin yli kymmenen vuotta sitten. Kirkkoherra Markku Järviön virkakaudella laadittiin kiinteistöstrategia, jonka tavoitteena oli vähentää rakennusten määrää ja vapauttaa seurakunnan voimavaroja varsinaiseen toimintaan.
”Kyllä me hyvin suunnitelmallisesti lähdimme kaupoille, ja kiinteistöjä vähennettiin prosentuaalisesti aika rajustikin”, nykyisin eläkkeellä oleva Järviö kertoo.
Nakkilaan 1937 valmistunut kirkko rakennettiin tehtailija J. W. Suomisen testamenttaamilla varoilla. Kuva: Jussi PartanenMyyntilistalle päätyivät seurakuntakeskus, leirikeskus, Hormiston rukoushuone sekä vanha kappalaisen pappila ja kanttorila.
Seurakunnan omistukseen jäivät vain 1930-luvun funktionalistinen kirkko sekä viereinen seurakuntakoti. Hallinnon toimisto- ja kokoontumistilat vuokrattiin Nakkilan keskustasta.
1980-luvulla rakennettu seurakuntatalo myytiin. Kuva: Jussi PartanenLäheinen, 1980-luvulla rakennettu seurakuntakeskus myytiin yksityiselle omistajalle.
”Hulppeina vuosina oli sellainen rakennettu. Mutta kun muutaman sadan metrin välein olivat isot rakennukset – seurakuntakeskus ja seurakuntakoti – niin ei se tänä päivänä ollut enää tarpeellista.”
Seurakunnan leirikeskus Merimaa sijaitsi Merikarvialla. Alun perin kyse oli maatilasta, jonka seurakunta oli aikanaan hankkinut leiritoiminnan tarpeisiin. Sillekin löytyi yksityinen ostaja.
Markku Järviön mukaan kiinteistöjen myynnit tehtiin hyvin sopuisissa merkeissä. Kuva: Jussi PartanenHormiston rukoushuone myytiin paikalliselle kyläyhdistykselle. Vanha kappalaisen pappila ja kanttorila puolestaan löysivät uudet asukkaat.
”Löydettiin niihin hyvät ostajat, ja ne jatkoivat tarkoitustaan koteina.”
Järviön mukaan myynneissä ei ollut kyse niinkään myyntitulojen kartuttamisesta vaan seurakunnan rajallisten voimavarojen kohdentamisesta. Suurin hyöty koituisi tulevaisuudessa, kun ylläpito- ja korjauskulut poistuisivat seurakunnan budjetista.
”Seurakunnan ensisijaiset tehtävät ovat kuitenkin hengellinen työ ja apu eri elämäntilanteisiin.”
Kirkko ja kuvan seurakuntakoti ovat viimeiset jäljelle jääneet kiinteistöt. Kuva: Jussi PartanenMyynnit etenivät Nakkilassa poikkeuksellisen sopuisasti.
”Yhtään valitusta ei tullut ainoastakaan kaupasta.”
Monissa seurakunnissa myyntipäätökset herättävät kiivaita tunteita ja vastustusta. Järviön oman arvion mukaan sopu säilyi Nakkilassa paitsi valtuuston hyvän yhteistyön myös seurakunnan pienen koon ansiosta.
Suuremmissa, useista kirkoista muodostetuissa seurakunnissa joku alue voi kokea menettävänsä muita enemmän. Yhdistyneissä seurakunnissa rakennuksiakin saattaa olla vielä runsaammin kuin nykyinen toiminta ja talous edellyttäisivät.
Kyläyhdistys korjasi Holmiston rukoshuoneen kolmen kylän taloksi. Kuva: Jussi PartanenMyös Nakkilan seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jussi Kärmeranta pitää edeltäjänsä myyntityötä onnistuneena. Kevennetty kiinteistökanta näkyy seurakunnan arjessa.
”Hallintotilojen vuokraaminen on tehnyt toiminnasta ketterämpää, kun ei tarvitse sitoutua suuriin korjaustarpeisiin”, Kärmeranta kehuu.
Sama ajattelu näkyy myös leiritoiminnassa. Oman maatilan sijaan seurakunta järjestää rippileirejä kaupallisessa leirikeskuksessa Virroilla.
Kärmerannan mukaan yksittäisen leirin kustannukset ovat korkeammat kuin omassa leirikeskuksessa, mutta toisaalta seurakunnan ei tarvitse huolehtia lämmityksestä, kunnossapidosta tai korjauksista ympäri vuoden.
Nakkilan hohtava kirkko erottuu nähtävyytenä korkean mäen päällä. Kuva: Jussi PartanenMyydyt rakennukset eivät myöskään ole täysin kadonneet seurakunnan elämästä. Nykyisin kolmen kylän talona tunnetussa Hormiston entisessä rukoushuoneessa järjestetään edelleen pienempiä jumalanpalveluksia, kastetilaisuuksia ja juhlia.
Nakkilan hohtavanvalkoisessa kirkossa suunnitellaan parhaillaan mittavaa remonttia. Myös seurakuntakoti tarvitsee tulevina vuosina korjauksia.
”Jos tähän laskisi vielä yhden tai kaksi kiinteistöä mukaan, niin Nakkilan kokoisella seurakunnalla alkaisi tulla talous vastaan”, Kärmeranta summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
