• Ruista ranteeseen! Ruisleipäpäivänä kunnioitetaan suomalaisen ruokakulttuurin yhtä peruspilaria

    Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa. Suomalainen popsii ruista vajaa 15 kiloa vuodessa eri muodoissa.
    Tilaajalle
    Ruisleipä on osa suomalaisen ruokakulttuurin ydintä.
    Ruisleipä on osa suomalaisen ruokakulttuurin ydintä. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Ruoka
    28.2.202507:00
    Janiko Kemppi

    Ruisleipä valittiin vuonna 2017 Suomen kansallisruoaksi, josta lähtien ruisleipäpäivää on vietetty 28. helmikuuta eli Kalevalan päivänä.

    Ruisleipä on oleellinen osa suomalaista ruokakulttuuria ja sen symbolinen arvo meille on mittaamaton. Ruisleivän juhlistaminen Kalevalan päivänä onkin osuvaa, sillä leipä ja viljat ovat oleellinen osa myös Kalevalan tarinoita.

    Ruis on niin maultaan kuin terveysvaikutteiltaan erinomaista. Ruis on tärkeässä osassa suomalaisten ravintokuidun saannissa, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin kuiturikkaaksi täysjyväjauhoksi. Tutkimuksissa täysjyvärukiin on todettu alentavan riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin. Lisäksi ruis on hyvä kasviproteiinin lähde.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rukiista saadaan suomalaisten ruokavaliossa reilusti yli puolet päivittäisestä täysjyväviljamäärästä.

    ”Rukiilla on merkittävä rooli täysjyväviljan saannissamme.”

    Terhi Virtanen, Leipätiedotus

    Leipätiedotuksen tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tietoisia rukiin hyvistä ominaisuuksista.

    ”Rukiilla on merkittävä rooli täysjyväviljan saannissamme. Tämän tietävät myös suomalaiset kuluttajat. Teettämässämme kuluttajatutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista piti totena väittämää, että ruis on hyvä täysjyvän lähde”, Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen sanoo.

    Eniten suomalaiset kuluttavat ruista ruisleivän muodossa (64 %). Seuraavaksi eniten syödään hapankorppua ja näkkileipää (27 %), jonka jälkeen karjalanpiirakoita ja riisipiirakoita (5 %), myllytuotteita (3 %) ja mämmiä (1 %).

    Kun Leipätiedotus kysyi suomalaiskuluttajilta, millaisena leipänä ruisleipä halutaan lautaselle, suosituin oli rukiinen palaleipä. Lähes samaa suosiota nautti ruisreikäleipä. Uudet rukiista valmistetut napostelutuotteet ovat myös nostaneet suosiotaan.

    Keskimäärin suomalainen syö ruisleipää kaksi palaa päivässä. Syksyllä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäisen kerran määrällinen suositus täysjyväviljan saannista. Täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 grammaa päivässä. Tämän saa syömällä esimerkiksi 6–7 täysjyväruisleipäpalaa tai lautasellisella ruispuuroa ja 3–4 täysjyväruisleipäpalalla.

    Lisää aiheesta
    • Tiina Muhonen (oik.) ja tytär Iina Muhonen ovat myös työkavereita. Muhosen luomuruisleipää leivotaan jo kolmannessa polvessa.

      Kasvintuotanto | Tämä perhe leipoo luomuruista leiväksi jo toisessa polvessa – hyvänä vuonna kaikki jauhot saadaan omilta pelloilta

      Tilaajalle
    • Suomalaiset saavat ruoastaan liian vähän täysjyväviljaa.

      Ruoka | Tiedätkö, kuinka monta ruisleipäpalaa tarvitset päivän täysjyvätarpeeseen?

    • Luonnonvarakeskus Luken mukaan mukaan sato kattaa alle puolet suomalaisten ruisleipään tarvittavasta määrästä

      Ruoka | Kotimainen ruis loppuu kesken – ”Tuonnille voi olla tarvetta”

    • Ruoka | Miten leivän saa säilymään tuoreena mahdollisimman pitkään? Noudata näitä neuvoja

    • Suola vaikuttaa myös leivän rakenteeseen, säilyvyyteen ja jopa ulkonäköön.

      Elintarviketeollisuus | Leivät nostettiin tikun nokkaan – näin leipomot kommentoivat suolasyytöstä: ”Jos ei maistu hyvältä, jää se syömättä”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ruisleipä
    ruis
    suomalainen ruokakulttuuri
    Ruisleipäpäivä
    täysjyvävilja
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle