

Ilomantsin Karhufestivaalin vuoden 2026 ohjelmassa on kaksi moottorisahaveistoa: kaksipäiväinen kilpailu Karhumetsässä ja pikaveisto Karhuareenalla. Veistopäivät ovat torstaista lauantaihin 13.–15. elokuuta.
Karhufestivaalin johtaja Timo Reko kertoo, että vuosittainen moottorisahaveisto oheistapahtumineen kerää reilut 5 000 kävijää Ilomantsiin. Tuleva kesä on Karhufestivaalin 13. kerta.
”Nähtävää ja koettavaa on kaikenikäisille”, Reko lupaa.
Karhumetsän kaksipäiväisessä veistokilpailussa palkitaan veistäjiä sekä heti festivaalin päätteeksi että elokuun loppuun saakka kestävässä yleisöäänestyksessä.
Pikaveistossa syntyvät teokset huutokaupataan yleisölle.
Lauantain pikaveistossa syntyvät teokset huutokaupataan yleisölle, ja tuotto menee suoraan veistäjälle.
”Myös pitkän veiston teokset ovat kaupan, mutta niille on ennalta määrätty hinta. Näiden teosten tuotosta osa tilitetään veistäjille”, Reko kertoo.
Moottorisahaveistäjien ilmoittautuminen Karhufestivaalille alkaa helmikuun alkupuolella, ja aikaa on huhtikuun loppuun. Villi ja vapaa -teeman mukaisesti tänä vuonna painotus on vapaassa ilmaisussa.
Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys varautuu järjestäjänä 15–20 veistäjään.

Vuodesta 2024 Ilomantsissa vaikuttava Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys on toiminut Karhufestivaalin moottorisahaveiston järjestäjänä yksin.
Puheenjohtaja Taisto Volotinen kertoo, että tuolloin yhdistys teki kolmivuotispäätöksen veiston järjestämisestä. Elokuu 2026 on tästä rupeamasta viimeinen.
Volotisen ja Rekon mukaan tapahtuman toteutus on pienen yhdistyksen pienelle toimijajoukolle vaativa ponnistus myös taloudellisesti.
”Perusrahoitus tulee Ilomantsin kunnalta, ja sponsoreina on ollut OP Pohjois-Karjala sekä joukko paikallisia yrityksiä. Jotta saamme niin kokeneita kuin uusiakin veistäjiä kisaamaan Ilomantsiin, tarvitsemme lisää rahallista tukea”, Reko sanoo.

Ilomantsiin on syntynyt satoja karhupatsaita, ja yhdistyksen päämääränä on saada niistä koottua pysyvä näyttely. Yhdistys aikoo hakea hankkeeseen rahoitusta kevään 2026 aikana.
”Ensimmäisessä vaiheessa tulisi suojat noin 50 teokselle Karhumetsän veistoalueelle”, Reko kertoo.
”Voimavaramme ovat rajalliset, joten suuntaamme katseen yhdistyksemme kehittämiseen. Yksi vaihtoehto on, että veistokisa jatkuisi pienempänä osana Karhufestivaali-kokonaisuutta”, Volotinen suunnittelee.
”Karhussa ja siihen liittyvissä tarinoissa riittää ammennettavaa.”
Karhufestivaalin järjestelyissä ja Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen hankkeissa toimiva Riitta Ryynänen on heittänyt ilmoille ajatuksen karhuun liittyvän mytologian ja kansanperinteen entistä vahvemmasta hyödyntämisestä.
”Ilomantsissa ja lähialueilla yhä meneillään oleva Tassulla on tarina -projektimme on osoittanut, että karhussa ja siihen liittyvissä tarinoissa on yrityksillä ja yhdistyksillä ammennettavaa niin tuotteisiin kuin palveluihinkin.”
Tämän pohjalta voisi rakentaa kokonaan uudenlaisen Karhufestivaalin.
”Mytologia elää vahvaa kautta muun muassa kirjallisuudessa ja elokuvissa, joten kiinnostusta tarinoista ammentavaan tapahtumaan taatusti riittäisi valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti.”
Kokonaisuuden kehittämiseen ja järjestämiseen tarvitaan kuitenkin uusia tahoja, Ryynänen sanoo.