• Yli 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis luopumaan juhannuskokkoperinteestä

    Juhannuksen viettotavat saattavat muuttua ilmastonmuutoksen myötä. Suurin osa olisi valmis luopumaan juhannuskokoista.
    Maastopalovaroituksen aikaan avotulen sytyttäminen on lain mukaan aina kielletty. Kuvituskuva.
    Maastopalovaroituksen aikaan avotulen sytyttäminen on lain mukaan aina kielletty. Kuvituskuva. Kuva: Maiju Pohjanheimo
    Koti|Historia ja perinne
    19.6.202610:05
    Aida Salminen

    Vaikka juhannuskokko on monille tärkeä perinne, olisi LähiTapiolan kyselyn mukaan 83 prosenttia suomalaisista valmis luopumaan siitä maastopaloriskin takia.

    Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät maastopaloriskiä. Maastopalovaroitus on yhä pidempiä aikoja ja yhä useammin voimassa.

    ”Vain joka kymmenes suomalainen ei halua luopua perinteestä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat myös kulttuurisia ja ulottuvat perinteisiin ja valintoihin. Vaikka juhannuskokko on monelle tärkeä osa keskikesän juhlaa, turvallisuus ajaa edelle”, kertoo LähiTapiolan yritysten omaisuusriskeistä vastaava chief underwriter Lari-Pekka Kyllönen.

    LähiTapiolan kyselyssä selvisi myös, että 16 prosenttia suomalaisista on joskus sytyttänyt nuotion tai kokon tarkistamatta, onko maastopalovaroitus ollut voimassa.

    Nuorten keskuudessa tämä oli huomattavasti yleisempää. Heistä joka neljäs oli sytyttänyt nuotion tai kokon tarkistamatta maastopalovaroitusta.

    Kyllönen muistuttaa tarkistamaan, onko maastopalovaroitus voimassa ennen avotulen sytyttämistä.

    Lisäksi kyselyssä selvisi, että alle 25-vuotiaista 28 prosenttia ei ole koskaan sytyttänyt avotulta. Tämä kertoo Kyllösen mukaan siitä, että tulenkäytön tottumukset eivät välttämättä enää siirry seuraaville sukupolville. Se voi tulevaisuudessa vähentää maastopaloja.

    Lisää aiheesta
    • Maastopalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on kielletty. Kuvituskuva. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA.

      Onnettomuudet | Maastoa palanut pitkin Suomea, syinä muun muassa lasten leikit ja tuhkakupin tyhjääminen risukasaan

    • Pohjois-Savon pelastuslaitos järjesti viime vuonna maastopaloharjoituksen pellolla Siilijärvellä. Navakka tuuli levitti tulta vauhdilla.

      Onnettomuudet | Tuuli yllättää monet risujen polttajat

      Tilaajalle
    • Avotulen tekeminen ei kuitenkaan ole jokaisenoikeus, vaan se vaatii aina luvan.

      Erä | Maastopalot nyt vaarana – tiedätkö, miten avotuli määritellään?

    • Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko, kuten risujen polttaminen ja nuotion tekeminen on kielletty.  Tulenteko kielletty -kyltti Porkkalanniemellä Kirkkonummella vuonna 2021. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA.

      Onnettomuudet | Urjalassa maastosta levinnyt tuli tuhosi tilakeskuksen rakennukset – lampaat ja hevoset pelastuivat

    • Lintukantojen runsastuminen on lisännyt riskiä sähkölinjoihin törmäämisestä.

      Eläimet ja kasvit | Miksi linnut törmäävät sähkölinjoihin? Näin maastopaloja aiheuttavia onnettomuuksia yritetään estää

      Tilaajalle
    • Perheniemen kyläläiset rakentavat juhannuskokkoa 2000-luvun alussa. Sahuri Juha Liski kuvassa edessä oikealla.

      Kulttuuri | Juhannuskokkoperinne elää Iitissä – kylän sahuri vastasi kokosta vuosikymmenet

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    juhannus
    ilmastonmuutos
    maastopalot
    perinteet
    LähiTapiola
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää