Agrologit Reetta Vähä-Heikkilä ja Tuomas Seppälä tapasivat Mustialan maatalousoppilaitoksessa. Eerik Vähä-Heikkilä täyttää kohta 4 kuukautta. Kuva: Jaana KankaanpääTuusulaKahden maatilan perillinen Eerik Olavi syntyi juuri oikealla hetkellä – ”Eihän tämän hienompaa voi ollakaan”
Toukokuussa syntynyt esikoispoika on sekä äidin että isän puolen ensimmäinen lapsenlapsi.TilaajalleElokuun viimeisenä päivänä Tuusulan Rusutjärvellä ropsii sadekuuroja, mutta viljelijä Tuomas Seppälä ei hermoile.
Puimatta on enää kevätvehnä, joka ei ole ihan valmista, sekä rypsi, joka saa odottaa vielä kuukauden. Rehuherne on parhaillaan kuivurissa, jota valvoo MT:n vierailun aikana Tuomaksen isä.
Tapaamme aamutuimaan Tuomaksen lapsuudenkodissa, joka on hänen tukikohtansa kylvö- ja sadonkorjuuaikoina.
Tällä kertaa anoppilassa ovat yöpyneet myös Tuomaksen avopuoliso Reetta Vähä-Heikkilä ja pian nelikuinen Eerik Olavi Vähä-Heikkilä.
Nuoren vauvaperheen omaan kotiin Salon Kuusjoen Raatalan kylään on puolentoista tunnin ajomatka.
Eerik-nimi vanhemmilla oli mielessä jo odotusaikana. Olavi tulee Tuomaksen papalta, joka oli Jorma Olavi. Kuva: Jaana KankaanpääVieraassa yläkerrassa kuumaverinen Eerik heräili parin tunnin välein. Kuukausia jatkuneet pätkäunet ovat tuntuneet Reetasta raskailta.
”Synnytys ei ollut mitään tähän valvomiseen verrattuna. Toisaalta täysimetys on ollut myös kätevää, kun ruoka kulkee aina mukana.”
Tuomakselle on ollut yllätys nähdä, miten koville pikkuvauvan äiti joutuu.
”Olen sitten yrittänyt olla muuten tukena, vaihtanut vaippoja, siivonnut, tiskannut ja pessyt pyykkiä.”
Syyskuussa Eerik, nyt reilut 7 kg, alkaa maistella soseita. Lokakuussa Reetta haluaisi aloittaa hänen kanssaan vauvauinnin.
Isä lähtee toisinaan aamulla vauvan kanssa vaunulenkille, jotta äiti saa nukkua hiukan pidempään. Kuva: Jaana KankaanpääReetta ja Tuomas tapasivat Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan maatalousoppilaitoksessa, jossa he aloittivat 2018 ja valmistuivat agrologeiksi keväällä 2022.
”Emme me muuten olisi kai koskaan tavanneetkaan, koska tilamme ovat eri maakunnissa”, he pohtivat.
Samalta luokalta sai alkunsa kahdeksan pariskuntaa, joista osa on mennyt naimisiin ja saanut lapsia.
”Emme olleet luokallamme ainoa pari, jossa naisella on oma kotitila.”
Porukka pitää edelleen tiiviisti yhtä. Tapaamisissa naiset juttelevat usein keskenään ja miehet keskenään vähän konepitoisempia juttuja.
"Emme olleet luokallamme ainoa pari, jossa naisella on oma kotitila”, Reetta huomauttaa.
”Jos löytää rakkauden Mustialasta, se ei aina tarkoita sitä, että lähtee jonnekin emännäksi, vaan yhteinen elämä pitää järjestää muuten.”
Yhteiselämän alussa Reetta ja Tuomas asuivat vuokra-asunnossa Kuusjoella, ja Reetta työskenteli jonkin aikaa Mustialassa hankeassistenttina.
Reetan lapsuudenkotiin Koivulan luomuemolehmätilalle he muuttivat loppuvuonna 2024.
Eerik Vähä-Heikkilä mennee aikanaan samaan Kuusjoen alakouluun, jota myös hänen äitinsä on käynyt. Kuva: Jaana KankaanpääReetan vanhemmat asuvat seitsemän kilometrin päässä. Heistä on ollut paljon apua raskaus- ja vauva-aikana, vaikka Reetta oli odotuksen loppuun asti hyvissä voimissa.
Eerik syntyi pari viikkoa ennen laskettua aikaa 12. toukokuuta. Reetta oli etukäteen päättänyt, että ei halua synnytykseen Tuomasta mukaan, eikä tämä pannut asiaa pahakseen.
”Tyksissä kyllä hoettiin, eikö minulle tosiaan tule tukihenkilöä. Luomusti se kaikki meni, ilman kipulääkitystä ja omalla painollaan, vaikka ponnistusvaihe vähän venyi.”
Tuomas Seppälä on Tapanin tilan viides isäntä. Reetta Vähä-Heikkilän kotitilalla Salossa on vielä pidempi sukuhistoria. Kuva: Jaana KankaanpääTuomas päätti ryhtyä oman kotitilansa jatkajaksi sen jälkeen, kun hänen äitinsä sai vajaat 10 vuotta sitten vuokrattua tilalle lisämaita. Sitä ennen se oli liian pieni elättämään perinteistä kasvinviljelijää.
Eläintenpidon takia Reetan maatilan tuotantosuunta on sen verran sitovampi kuin Tuomaksen, että perheen yhteinen koti on Kuusjoella.
Koivulan tila on ollut luomussa jo vuodesta 1997, mistä Reetta on aika ylpeä.
Kotitilan jatkamispäätöksen kannalta hänelle oli ratkaisevan tärkeää se, että parsinavetta oli aikaa sitten vaihdettu pihatoksi ja lypsykarja luomuemolehmiin.
Tuomaksen suosikkiaikaa on toukotyöt, Reetta pitää eniten sadonkorjuusta.
30-päisestä emolehmäkarjasta huolehtiminen ei ole lainkaan niin sitovaa kuin samasta määrästä lypsäviä.
”Meidän emolehmät ovat ulkona toukokuusta syyskuun loppuun, ja laitumella poikimiset sujuvat usein omalla painollaan.”
Uusimpana farmaritaitona Reetta Vähä-Heikkilä hankki maaliskuussa tilasiementäjän pätevyyden Hollannissa pidetyllä kurssilla.
Hänen suosikkiaikaansa vuodesta on sadonkorjuu, kun kaikki saadaan valmiiksi talvea varten.
Tuomas Seppälä puolestaan pitää eniten toukotöistä, kun siinä näkee alkavan kasvun ihmeen.
Eerikin ristiäiset pidettiin perhepiirissä Koivulan tilalla. Kasteen toimitti tuttu pappi. Kuva: Jaana KankaanpääSe, että Reetan maatila on luomussa, helpottaa kahden tilan sesonkitöiden yhteen sovittamista. Koivulan tilan viljat ovat valmistuneet aikaisemmin puitavaksi kuin Tapanin tilan.
Suunnitelmissa on, että Tuusulaan rakennetaan joskus kakkoskoti, jottei perheen tarvitse yöpyä appivanhempien nurkissa.
Tapanin tilan päärakennuksessa asuu Tuomaksen pikkusisko puolisoineen. He ovat Eerikin kummit.
Vauvan isovanhemmat ovat syntyneet 60-luvulla ja ovat hyvissä voimissa.
”On mukavaa, kun molemmissa paikoissa on sukua ja apua ympärillä”, Tuomas sanoo.
Eerikin kaikki isovanhemmat ovat syntyneet 60-luvulla ja ovat hyvissä voimissa.
”Meidän isällä on oikein halukin neuvoa minua ja välittää kaikkea tietoa, mitä hän itse on oppinut”, Reetta sanoo.
Hän myöntää, että hänen ei ole aina helppoa ottaa neuvoja vastaan. Toisaalta on hyvä, kun isän ja puolison kanssa voi keskustella myös ammattiasioista ja oppia lisää.
Kun Eerik oli kolmeviikkoinen ja sää lämmin, partiota harrastanut Reetta nukkui hänen kanssaan ulkona teltassa. ”Sinä yönä vauva heräsi vain kerran syömään.” Kuva: Jaana KankaanpääVauvan kanssa liikkuessaan Reetta on saanut osakseen yllättävän paljon huomiota, enimmäkseen myönteistä. Kauppareissulla yksi vanhempi rouva kysäisi muitta mutkitta, että ”riittääkö sinulla maito”.
”Vastasin, että kyllä todellakin oli erittäin toivottu!”
Sitä hän kyllä hätkähti, kun muuan puolituttu uteli häneltä, oliko lapsi toivottu.
”Vastasin, että eihän me mitään teinejä olla enää Tuomaksen kanssa, kyllä todellakin oli erittäin toivottu!”
Jossakin vaiheessa pari toivoisi saavansa lisää lapsia, ainakin yhden. Molemmat muistavat lapsuudestaan, miten mukavaa oli, kun omasta siskosta oli seuraa.
Sisarus olisi heistä Eerikille hyväksi myös siinä mielessä, ettei tätä molempien sukujen ensimmäisenä lapsenlapsena hemmotella pilalle.
Tuomas miettii, voisiko Eerikin ottaa jo vuoden päästä puimuriin kaveriksi. Kuva: Jaana KankaanpääMolemmilla tuoreilla vanhemmilla on sellainen olo, että he saivat Eerikin juuri oikealla hetkellä ja sopivaan elämänvaiheeseen.
Reetta tiedostaa, ettei ole itsestään selvää, että vauvoja syntyy silloin kun niitä toivotaan.
”Minusta on hyvä, että lapsen saamisen haasteista puhutaan nykyään avoimemmin kuin entisaikoina.”
”En keksi, mitä parempaa minulle olisi voinut näin aikuisiällä tapahtua.”
Tuomas puolestaan ei mieti hetkeäkään, kun häneltä kysyy, miltä tuntui saada lapsi.
”En keksi, mitä parempaa minulle olisi voinut näin aikuisiällä tapahtua kuin tulla isäksi. Eihän tämän hienompaa voi ollakaan.”
Maaseudun Tulevaisuuden 110-vuotisen taipaleen kunniaksi haastattelemme vauvaperheitä eri puolilta Suomea. Vuonna 2026 syntyneet vauvat edustavat maakuntien vireää, valoisaa ja toiveikasta tulevaisuutta.Kahden maatilan vauva
Eerik Olavi Vähä-Heikkilä on Reetta Vähä-Heikkilän ja Tuomas Seppälän esikoinen. Perheen koti on Salon Kuusjoella.
Eerikin molemmilla vanhemmilla on oma maatila, joissa on erilainen tuotantosuunta ja itsenäinen rahaliikenne, lainoitus ja konekanta. Tilojen töissä saatetaan olla avuksi puolin ja toisin.
Tuomas Seppälä, 29, viljelee kolmatta vuotta Tapanin kasvinviljelytilaa Tuusulassa. Viljelyssä on reilut 100 hehtaaria, josta puolet on vuokramaita.
Reetta Vähä-Heikkilä, 27, tuottaa luomunaudanlihaa Koivulan tilalla Salon Kuusjoella. Omalla 110 hehtaarin peltoalalla kasvaa nurmen lisäksi luomukauraa ja -vehnää. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin loppuvuonna 2024.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
