Timo Pesonen on yksi Suomen kokeneimmista EU-komissiossa korkeisiin asemiin nousseista virkamiehistä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Pesismies Parkanosta junailee EU:n aseostoja ja kertoo tylyn tosiasian niille, jotka vastustavat yhteisen budjetin kasvattamista
Timo Pesonen on tehnyt pitkän ja näyttävän uran EU-pääkaupungissa. Kytkentä Suomeen ja suomalaiseen maaseutuun on vuosien varrella vain vahvistunut.TilaajalleBryssel
Timo Pesonen johtaa Brysselissä EU-komission puolustus- ja avaruuspääosastoa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESRakennus on harmaa. Ja ruma. Saattaa olla jopa kaikkein rumin Brysselin EU-kortteleissa. Edes auringonpaiste, joka Brysselin syksyssä on harvinainen ilmiö, ei paranna vaikutelmaa.
Haastattelu, jota varten virastohirviötä pitää lähestyä, on vähällä peruuntua. EU-komission pääosastojen ykkösketjulaisten kalenterit on ahdettu täyteen ja nopeita muutoksia tulee päivittäin.
Siitä huolimatta tämä yllätys, ilmoitus haastattelun peruuntumisesta h-hetken kynnyksellä, haiskahtaa. Timo Pesonen, puolustus- ja avaruuspääosaston suomalainen pääjohtaja, on niittänyt mainetta median ja haastatteluja väistelijänä. On pakko kysyä, ei kai taas?
No ei. Selitys on ymmärrettävä.
Pesosen esimies, EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius on lentämässä Suomeen neuvottelemaan muiden muassa EU:n itärajalle suunnitellusta droonimuurista. Pääjohtajan pitäisi lentää mukana ja aikataulut ovat muuttuneet.
Tilanne saadaan kuitenkin korjattua. Haastattelu tehdään pienellä viiveellä.
Pääjohtajan suuressa valoisassa huoneessa istuu leppoisa villatakkimies särpimässä teetä. Ero kravatti kireällä viillettäviin Brysselin nuoremman polven uraohjuksiin, jotka eivät edes yritä peittää ylimielisyyttään, on suuri.
Tunnettu haastatteluallergiakaan ei tunnu haittaavan. Juttu luistaa letkeästi, vaikka komission tiukka tiedotuslinja kutistaa liikkumavaran paikoin kapeaksi.
Timo Pesosen johtaman pääosaston työmaana on rahoittaa ja koordinoida, kun EU-maat vahvistavat puolustuskykyään, eli käytännössä hankkivat lisää aseita.
”Meitä voi verrata ministeriöiden kansliapäällikköihin Suomessa. Yhteys komissaariin tosin on täällä vielä tiiviimpi, koska halutaan, että myös virkamieskunta sitoutuu ajettaviin asioihin.”
Asiat, joiden päällä Pesonen alaisineen istuu, ovat tällä hetkellä Brysselin kuplan kuumimpia.
Venäjän hyökkäyssota EU:n takapihalla Ukrainassa, on jatkunut yli kolme ja puoli vuotta. Tärkeimmän liittolaisen eli Yhdysvaltojen linja on muuttunut vaikeasti ennakoitavaksi kaikilla rintamilla.
Lisäksi Naton puolustusvalmiutta ja -tahtoa Euroopassa koettelevat Venäjän hybridi-iskut ovat yhä häikäilemättömämpiä.
Jos sota syttyy, jokainen Naton jäsenvaltio on ensisijaisesti itse vastuussa puolustuksestaan. EU:n kontolla ja Timo Pesosen johtaman pääosaston työmaana on rahoittaa ja koordinoida, kun jäsenmaat vahvistavat puolustuskykyään, eli käytännössä hankkivat lisää aseita.
Piipahtaminen työpaikan viereisessä puistossa, joka vielä Brysselin syksylle poikkeuksellisesti kylpee auringon paisteessa, on kiireiselle EU-komission pääosaston pääjohtajalle harvinaista herkkua. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES”Panostaminen puolustukseen alkoi jo 2019 vaalien jälkeen valitun Ursula von der Leyenin ensimmäisen komission aikana. Koronapandemia tuli kuitenkin väliin ja jätti varjoonsa lähes kaiken muun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti taas kaiken”, Pesonen kertaa.
”Kun tieto hyökkäyksestä tuli, en ensimmäisenä ajatellut tätä omaa työtäni. Mietin ennen muuta, säilyykö Ukraina itsenäisenä.”
Pesonen mukaan ei kulunut montaa viikkoa, kun omista puolustuskyvykkyyksistään huonosti huolta pitäneiltä EU-mailta alkoi tulla yhteydenottoja. Kysymys kuului, pystyykö EU auttamaan, kun laiminlyöntejä lähdetään korjaamaan.
EU:n jäsenmailta pitäisi löytyä enemmän sekä tahtoa että resursseja, kun asehankintoja tehdään.
Ja EU:han pystyy. Ainakin tiettyyn rajaan asti. Pesonen luonnehtii EU:n panoksia siemenrahoiksi, joilla saadaan liikkeelle muita pääomia ja joiden turvin voidaan tehdä yhteisiä hankintoja koordinoidusti.
”Saadaan samalla rahalla enemmän”, hän alleviivaa.
Euroopan komission puolustus- ja avaruusasioiden pääosaston avulla on kolmessa ja puolessa vuodessa saatu aikaan paljon, mutta ei läheskään riittävästi. Myös jäsenmailta pitäisi löytyä enemmän sekä tahtoa että resursseja.
Nato-maiden linjaus nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin on lupaava. Pesonen ei sitä sano eikä varsinkaan moiti, mutta jalkautuminen käytäntöön etenee tahmeasti.
EU-maiden on Venäjän kasvavasta uhasta huolimatta vaikea löytää yhteistä säveltä suurista puolustusteollisista hankkeista eikä puolustus ole läheskään kaikkialla Euroopassa samanlainen prioriteetti kuin Suomessa ja muualla EU:n itärajalla.
Pesäpallo on Kouvolassa syntyneen ja Parkanossa koulunsa käyneen Pesosen suuri rakkaus. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESPesonen myöntää, että paljon riippuu nyt siitä, meneekö komission esitys EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen tuntuvasta kasvattamisesta läpi. Uutta rahaa tarvitaan nimenomaan puolustuksen vahvistamiseen.
”Jos budjettia ei saada suuremmaksi, jäsenmaiden on kaivettava vielä isompi osa puolustuskyvyn vahvistamiseen tarvittavista rahoista omasta kassastaan.”
Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa lukenut Timo Pesonen on puolustusasioiden hoitajana todellinen konkari.
”Tulin Brysseliin nuorena ulkoministeriön virkamiehenä. Olin ensimmäinen suomalainen siviili, joka akkreditoitiin Naton kansainväliseen sihteeristöön. Ensimmäinen sotilas oli sittemmin puolustusvoimain komentajaksi noussut Juhani Kaskeala.”
Näyttävää uraa ei ole koskaan sen kummemmin suunniteltu.
EU:n puolustuspääosastoa Pesonen on johtanut vuodesta 2020. Sitä ennen hän on ehtinyt toimia muiden muassa pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ulkopoliittisena neuvonantajana ja EU-komissaari Olli Rehnin (kesk.) kabinettipäällikkönä.
Näyttävää uraa ei ole kuulemma suunniteltu. Ei alussa eikä sen jälkeen.
”Ihan rehellisesti sanottuna ei. Kansainvälinen politiikka kiinnosti. Toimittajan uraa ajattelin”, komission viestintäpääosastoa johtanut Pesonen tähdentää.
”Luin ranskaa koulussa ja olin valmistumisen jälkeen lähdössä tutkijaksi. Stipendi jatko-opiskeluja varten Strasbourgissa oli jo taskussa, kun tuli tieto, että pääsen diplomaatin uraa pohjustavalle ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille.”
Pesonen valitsi ulkoministeriön ja pohtii nyt yhtenä EU-koneiston korkeimmista virkamiehistä suhdettaan kotimaahan.
”Se on tiivis ja kytkentä on vahva”, Kouvolassa syntymässä käynyt parkanolainen vahvistaa.
”Parkano, missä kävin koulut, pelasin pesistä ja missä äitini edelleen asuu, on tärkeä paikka. Samoin Tampere, missä opiskelin ja jatkoin pesäpallon parissa”, Manse PP:n entinen toiminnanjohtaja luettelee.
Näiden päälle tulee vielä muiden muassa Kerimäki, missä Pesosella on kesäpaikka.
”Seuraan tabletilta paikallis- ja maakuntalehdistä tarkasti kotiseutujeni ja ylipäätään Suomen asioita. Luen Itä-Savoa, Ylä-Satakuntaa, Aamulehteä ja Keskisuomalaista erityisesti pesäpallon vuoksi”, Pesonen listaa.
Pesonen kertoo seuraavansa Suomen asioita, sekä paikallisia että valtakunnallisia, tarkasti tablettiin tilatuista lehdistä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES”Teen sitä ystävien ja sukulaisten, mutta ihan myös asioiden vuoksi. Koko Suomen pitäminen asuttuna ja pohjoisen maatalouden elinvoiman varmistaminen ovat olleet minulle koko uran ajan todella tärkeitä”, hän vakuutta vilkaistessaan toimistonsa ikkunasta ulos Brysselin syksyyn.
”Ei hän tätä kestäisi ilman vahvaa sidettä Suomeen”, Pesonen tokaisee ja irvistää kevyesti ikään kuin vakuuttaakseen haastattelijan siitä, että tarkoittaa mitä sanoo.
Ja tekee sen kiistatta vakuuttavasti – yhdessä Brysselin rumimmista rakennuksista.
Timo Pesonen
EU:n puolutus- ja avaruuspääosaston pääjohtaja.
On toiminut pääministeri Paavo Lipposen ulkopoliittisena neuvonantajana ja komissaari Olli Rehnin kabinettipäällikkönä.
Syntynyt Kouvolassa 1965. Juuret äidin puolelta ovat Kittilässä ja isän Savossa Enonkoskella. Kävi koulunsa Parkanossa.
Yhteiskuntatieteen maisteri, opiskeli Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa. Valmistui 1989 ja lähti sen jälkeen virkamiesuralle ulkoministeriöön.
Rakkaimmat harrastukset ovat pesäpallo, manserock ja suomipop. Pelasi pesäpalloa Parkanossa ja Tampereella. Toimi Manse PP:n toiminnanjohtajana. Fanittaa myös yhdysvaltalaista baseballia ja erityisesti New York Yankeesia.
Perheeseen kuuluu puoliso, kolme aikuista ja yksi 10-vuotias poika.
- Osaston luetuimmat
