Suomelle tarjolla torjuntavoitto, kun EU:n maatalousrahasta väännetään – yksi karvas pettymys näyttää silti varmalta

Komissio paisuttaisi Euroopan unionin budjettia tuntuvasti, mutta leikkaisi samaan aikaan eurooppalaisen maatalouden saamia tukia merkittävästi. Tätä perusasetelmaa jäsenmaiden maatalousministerien on vaikea hyväksyä.

Suomelle budjetti- ja maataloustukiuudistus voi olla torjuntavoitto. Meidän osuutemme EU:n jakamista maatalousrahoista olisi esityksen mukaan supistumassa vain noin 15 prosenttia.

”Aika moni ministeri voivotteli sitä, että heillä leikkaus on 20 prosenttia tai enemmän”, maatalousministerien Brysselin kokousta maanantaina seurannut diplomaattilähde kertoi MT:lle.

Maatalousministerien muodostama neuvosto pääsi nyt ensimmäisen kerran ruotimaan komission tarkennettua esitystä EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen joutui maatalousministerien kokouksessa kuuntelemaan kitkerää kritiikkiä komission budjettiesityksestä  Kuva: Nicolas Landemard

Maatilojen taloutta pönkittäviin tukiin ollaan jyvittämässä vajaat 300 miljardia euroa vuosille 2028–2034. Suomen osuus tästä olisi 4,8 miljardia. Lisäksi Suomelle voidaan kansallisen suunnitelman pohjalta ohjata maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kolme miljardia niin sanotusta NRP-rahastosta.

Eli yhteensä Suomi voi saada 7,8 miljardia. Sen päälle tulee vielä kansallinen osarahoitus sekä mahdolliset muista lähteistä, esimerkiksi uudesta kilpailukykyrahastosta saatavat tuet.

”Todella paljon on kiinni siitä, että kansallisella politiikalla halutaan ja osataan tehdä oikeita valintoja”, Brysselistä maanantaina tavoitettu maatalousministeri Sari Essayah (kd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa ainakin tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että tukia kohdennetaan lupausten mukaisesti nuorille viljelijöille ja pienille sekä keskisuurille tiloille. Toisaalta osa jäsenmaista valittaa, että keskitettyä kohdentamista on liikaa ja kansallista päätäntävaltaa liian vähän.

Loviisa (vas) ja Elli Uusi-Rauva ovat nuoria maatalousyrittäjiä, joita EU-komissio haluaisi jatkossa tukea entistä enemmän. Kuva: Rami Marjamäki

”Joissain jäsenmaissa suhtaudutaan kielteisesti esimerkiksi siihen, että eläkeläisviljelijät suljettaisiin pois tukien piiristä”, MT:n virkamieslähde sanoo.

Yksi komission esityksen piirre näyttäisi olevan karvas pettymys lähes kaikille jäsenmaille: yhteinen maatalouspolitiikka ei ole muuttumassa selkeämmäksi eikä yksinkertaisemmaksi.

”Uusia asetuksia on paljon. Ne ovat monimutkaisia ja ristiriitaisia. Luvattu kilpailukykyä parantava yksinkertaistaminen ei tässä kyllä toteudu”, maatalouteen erikoistunut diplomaattilähde moittii.

Jäsenmaiden muodostamassa Eurooppa-neuvostossa lähdetään siitä, että EU:n uusi budjetti olisi kasassa jo ensi vuoden loppuun mennessä, eli hyvissä ajoin ennen Ranskan presidentinvaaleja. Jos laitaoikeiston ehdokas voittaa vaalit, toiseksi suurinta jäsenmaata on vaikea taivuttaa samaan aikaan kasvattamaan EU:n budjettia ja leikkaamaan maataloustukia.