Onko aamupalan tuunaaminen lähitilan marjajauheella pian historiaa? Lähituottajien väheneminen huolestuttaa

Lähituottajien väheneminen nousi esille taannoin erään ravintoloitsijan haastattelussa. Itse olen pannut aivan viime vuosina merkille saman. Moni marjatuottaja sekä luonnontuotteiden jalostaja sekä lihan suoramyyjä tuntuu jäävän eläkkeelle tai siirtyvän muihin hommiin.

Ravintoloitsijaa lähituottajien väheneminen harmittaa, koska näillä on iso merkitys ruokaelämysten luomisessa. Sama vaikutus lähituotteilla on kuluttajan näkökulmasta. Ne ovat pientä arjen luksusta, joka piristää mukavasti ruokahetkeä.

Tavallista arkiateriaa on helppo ryydittää vaikkapa maukkaalla paholaisenhillolla, erikoisemmalla sinapilla, hyvällä yrttisekoituksella tai lähitilan lihalla. Kaikki nämä nostavat heti annoksen tasoa ja lisäävät tärkeää tunnetta ruuan alkuperästä.

Aamu- tai iltapalalla siivu pienen tuottajan juustoa leivän päällä tai ripaus marjajauhetta jogurtin päällä viimeistelevät annoksen. Samoin tekee lähituottajan hunaja teessä tai kuusenkerkkäsiirappi jäätelökuution päällä.

Pienet arjen lisäykset eivät rasita kovasti kukkaroa, mutta en auttavat osaltaan pitämään yllä ruokatarjonnan monipuolisuutta markettien massavalikoimien rinnalla. Samalla ne lisäävät usein maaseudun elinvoimaa ja säilyttävät elossa monenlaisia tärkeitä perinnetaitoja.

Lähin marjatilamme lopetti juuri, ja moni hyvä tuote katosi omasta ruokapöydästä samalla. Lähituottajien väheneminen on surullinen ilmiö, johon olisi syytä herätä nyt, eikä vasta liian myöhään.

Uudestakin sukupolvesta tarpeeksi monen olisi syytä oppia esimerkiksi onnistuneen leipäjuuston ja ruisleivän niksit, siirapin keittäminen sekä muita arvokkaita taitoja. Näin tuotteita riittäisi jatkossakin ruokaelämysten tuottamiseen niin kotona kuin ravintoiloissa niille, jotka lähituotteita ja niiden annoksiin tuomaa tvistiä arvostavat.