

Tottumattoman sukeltajan ei tarvitse pulahtaa metriä syvemmälle, kun paine alkaa jo tuntua korvissa. Tuntuukin uskomattomalta ajatella, että kala selviäisi paineessa, joka vastaa sitä, että elefantti seisoisi ihmisen sormen päällä.
Mariaanien imukalaksi (Pseudoliparis swirei) nimettyä kalaa ei ulkonäkönsä perusteella välttämättä edes tunnistaisi kalaksi. Kalvakan ja vetelännäköisen kalan sisäelimet kuultavat eläimen ohuen ihon läpi, mutta eipä Mariaanien haudan säkkipimeydessä läntisellä Tyynellämerellä ulkonäöllä ole merkitystä.
Imukalan olemassaolo oli pitkään mysteeri.
Kyseinen kala elelee kahdeksan kilometrin syvyydessä. Vertailun vuoksi: Suomen aluevesien syvin kohta Märketin lähistöllä sijaitsee vain 301 metrin syvyydessä.

Mariaanien imukalan olemassaolo oli pitkään mysteeri, mutta viime vuosikymmenellä yhdysvaltalaiset ja japanilaiset tutkijat saivat pyydystettyä kyseisen kalalajin edustajia. DNA-testit varmistivat, että kyseessä tosiaan on oma lajinsa, ja nimen kala sai vuonna 2017.
Paineeseen ja pimeyteen tottuneella on Mariaanien haudan syvyyksissä yllättävänkin lokoisat oltavat, sillä petokalat eivät niin syvällä selviä, mutta syvyyksiin vajoaa ruokaa pinnan tuntumasta.
Lähde: University of Washington News (28.11.2017)