• Lammastilalla pelätään tulevaa – ”Nyt yhtä lajia suojellaan kaiken muun luonnon kustannuksella”

    Salossa sijaitsee Suomen tihein susikeskittymä. Mikkolan tilalla on mietitty lampaista luopumista pahenevan susitilanteen takia. Tilallisen mukaan ratkaisu heikentäisi luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehtyä työtä.
    Tilaajalle
    Petoaitoja on rakennettu tilalle kilometritolkulla. ”Näistäkin aidoista susi menee halutessaan läpi”, Marko Laine sanoo.
    Petoaitoja on rakennettu tilalle kilometritolkulla. ”Näistäkin aidoista susi menee halutessaan läpi”, Marko Laine sanoo. Kuva: PasiLeino
    Lukemisto|Erä
    21.11.202321:00
    Eija Vallinheimo

    Varsinais-Suomeen on muodostunut koko Suomen tihein susikeskittymä. Koko Varsinais-Suomen alueella susihavaintoja on tehty tänä vuonna jo reilut 4 600. Niistä neljäsosa lähellä ihmisasutusta. Vuoden aikana havainnot ovat lisääntyneet lähes 20 prosentilla.

    ”Tämä meidän tila on kahden ison lauman puristuksissa. Susia näkyy ja kuuluu tässä usein. Riistakameroista tulee kuvia susista keskimäärin noin joka toinen yö. Näen kuvia niin usein, että tunnistan eri yksilötkin jo kuvista”, kertoo Mikkolan tilan isäntä Marko Laine.

    Riistakamera ottaa kuvia susista keskimäärin joka toinen yö. Kuvassa seitsemän suden lauma.
    Riistakamera ottaa kuvia susista keskimäärin joka toinen yö. Kuvassa seitsemän suden lauma. Kuva: Marko Laine

    Sudet eivät ole jääneet vain näköhavainnoiksi, vaan ne ovat aiheuttaneet vahinkoja tilalla jo useampana vuotena. Aikaisemmin vahingot ovat olleet pienempiä, mutta viime kesänä sudet tappoivat ja raatelivat tilalla yli 40 lammasta.

    Sudet tappoivat viime kesänä 25 lammasta ja vammauttivat 17.
    Sudet tappoivat viime kesänä 25 lammasta ja vammauttivat 17. Kuva: Peppi Laine

    ”Tilanne on tähän saakka ollut nipin napin siedettävä, mutta nyt tilanne alkaa olla mahdoton työn jatkamista ajatellen”, Laine huokaa raskaasti.

    Laine kertoo, että tilan viljelyn alkaessa he pohtivat, miten voisivat vähentää peltojen aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Peltojen läpi virtaa joki, jota pitkin veden pintavalunnan mukana ravinteet valuvat suoraan Itämereen.

    ”Niinpä päätimme luoda joen molemmin puolin keskimäärin 50 metrin levyisen suojavyöhykkeen. Koska joen penkat ovat jyrkät, niitä ei pysty hoitamaan koneilla vaan lampaat nähtiin ainoaksi ja samalla luontoystävälliseksi vaihtoehdoksi”, Laine kertoo.

    Suojavyöhyke estää ravinteiden valumisen Itämereen. Mikkolan tila on palkittu ympäristöystävällisenä tilana, mutta nyt tehty työ uhkaa valua hukkaan.
    Suojavyöhyke estää ravinteiden valumisen Itämereen. Mikkolan tila on palkittu ympäristöystävällisenä tilana, mutta nyt tehty työ uhkaa valua hukkaan. Kuva: PasiLeino

    Lammastilallinen sanoo, että tila pyrkii tekemään kaikkensa luonnon hyväksi.

    ”Nyt haasteeksi on tulossa se, että yhtä lajia suojellaan kaiken muun kustannuksella.” Marko Laine

    Marko Laineen mielestä tärkeää olisi, että ihmiset ymmärtäisivät sen, että jos lampaankasvattajat joutuvat luopumaan lampaista susien takia, se on tappio muulle luonnon monimuotoisuustyölle. Itämereen pääsee enemmän ravinteita, jos suojakaistoja ei pystytä hoitamaan. Samalla lampaiden luomat luonnonniityt katoavat ja samalla siellä asuvat lajit, kuten pölyttäjät, kärsivät.

    Laineet ovat yrittäneet kaikkensa, jotta sudet saataisiin pidettyä pois lampaiden kimpusta. Käytössä on ollut ääni- ja valopelotteita sekä ajastettava scary man -ukkoja. Ne olivat toiminnassa silloinkin, kun suurin vahinko tapahtui.

    ”Olemme tietysti rakentaneet kilometritolkulla myös susiaitoja, mutta ne ovat hankalia tällaisessa penkereisessä maastossa. Susi on määrätietoinen ja fiksu, se osaa kiertää aitausta ja etsiä paikkoja, joista se pääsee helpoimmin yli tai ali. Eikä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan rakennettu aitakaan pidättele sutta, jos se haluaa mennä läpi.”

    Tilalla on ollut kolme vuotta laumanvartijalaamoja. Ne ovat toistaiseksi onnistuneet pitämään sudet loitolla omasta laumastaan, mutta niiden kuljettaminen ei ole yksinkertaista ja laamojen saatavuus on huono.

    Laamat ovat onnistuneet pitämään sudet poissa lampaiden kimpusta.
    Laamat ovat onnistuneet pitämään sudet poissa lampaiden kimpusta. Kuva: Marko Laine

    ”Myös laumanvartijakoiria olemme miettineet, mutta alue on hankala niiden käyttämiseen. Ne ovat nimensä mukaisesti aluevartijoita, joten alueella liikkuvien ulkoilijoiden kanssa voisi syntyä konflikteja.”

    Viime kesänä tilalla kokeiltiin lampaiden ottamista yöksi sisälle turvaan, mutta kilometrien kuljetusrumba oli työläs ja eläinten jokapäiväinen kuljettaminen heikentää lampaiden hyvinvointia.

    Viime kesänä tilalla kokeiltiin lampaiden ottamista yöksi sisälle turvaan.
    Viime kesänä tilalla kokeiltiin lampaiden ottamista yöksi sisälle turvaan.  Kuva: PasiLeino

    Marko Laine ei edes uskalla ääneen arvioida, minkälaiseksi tilanne kehittyy, jos kannanhoidollinen metsästys loppuu.

    ”Täällä on jo nyt konkreettisesti nähtävissä, että runsas peurakanta on jo puolittunut. Toki metsästyspainettakin on ollut, koska on vaadittu peurakantojen nopeaa leikkaamista. Nyt kun leikkaustoimet alkavat purra ja sudet tekevät omaa työtään, peurakanta laskee nopeasti. Muutoksella saattaa olla hyvinkin haastavia seurauksia lammastaloudelle.”

    Mikkolan tilalla on mietitty lampaista luopumista pahenevan susitilanteen takia.
    Mikkolan tilalla on mietitty lampaista luopumista pahenevan susitilanteen takia. Kuva: PasiLeino

    ”Pelkään, että myös se päivä lähenee, jolloin suurpetojen kanssa syntyy muitakin kuin uhkaavia tilanteita. Meillä on nyt esimerkiksi kokonainen sukupolvi susia, joka on tottunut, että ne voivat elää ihmisen kanssa ja ihminen ei tee heille mitään pahaa.”

    Lisää aiheesta
    • Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.

      Erä | Maa- ja metsätalousvaliokunta aikoo esittää Ruotsin mallia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseksi

    • ”Suomessa on susitihentymiä, joiden harventamiseen tarvitaan kannanhoidollista metsästystä”, Essayah toteaa.

      Erä | Ministeri Essayah uskoo yhä kannanhoidolliseen metsästykseen: ”Lainsäädännössä ei ole liikkumavaraa”

    • Petoyhdyshenkilö Hannu Pietiläinen tunnistaa lumesta tuoreet ilveksen jäljet Limingan Ala-Temmeksellä marraskuun alussa. Ilves on tullut muutamalla loikalla pellon yli.

      Luonto | MT ilveksen jäljillä: Tuoreelta lumelta voi lukea talvisen metsän tarinaa

      Tilaajalle
    • Jaakko Silpola työskentelee Suomen Metsästäjäliitto ry:n toiminnanjohtajana ja vt. viestintäpäällikkönä.

      Politiikka | Saako petoja tappaa? Miten käy kannanhoidolliselle metsästykselle – katso MT Liven tallenne

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle